Lokakuussa käydyt turvallisneuvoston vaihtuvien jäsenten vaalit olivat pettymys suomalaisille, jotka hävisivät ne selvin luvuin sekä Australialle että Luxemburgille. Ulkoministeriö päätti tappion jälkeen selvittää itsenäisen tutkimuselimen avulla, mitkä syyt olivat johtaneet tähän lopputulokseen. New Yorkissa toimivalle Kansainväliselle rauhaninstituutille (IPI) annettu selvitystoimeksianto on ensimmäinen kerta, kun turvallisuusneuvoston vaaleista on tuotettu itsenäinen ja riippumaton arvio. Selvitys julkistettiin tiistaina UM:n lehdistötilaisuudessa, jossa IPI:a edusti Terje Rød-Larsen.
Raportin mukaan Suomella oli kampanjoidessaan hyvin vaikeat lähtökohdat itseään suuremman Australian ja pienen Luxemburgin puristuksissa. Kaikki ehdokkaat priorisoivat kampanjoissaan konsensus-henkisiä aihepiirejä ja välttivätristiriitaisia teemoja. Australialla oli lähihistoriassaan epäonnistunut vaalikampanja vuodelta 1996 ja Luxemburg ei ollut toiminut neuvostossa koskaan ennen huolimatta siitä, että se oli yksi YK:n perustajajäsenistä vuonna 1945. Nämä seikat tukivat lopulta molempien maiden valintaa.
Luxemburgin kampanjan vahvuutena pidettiin sen keskitettyä kampanjointia New Yorkissa ja ministeritasolla. Australian kampanjakoneisto taas oli moninkertainen eurooppalaisiin kilpailijoihinsa verrattuna ja onnistui näin työssään, vaikka sen kampanja oli alkanut vuosia kilpakumppaniensa jälkeen. Suomen vahvaa diplomaattiverkostoa hyödynnettiin tehokkaasti, mutta sillä ei pystytty tavoittamaan kaikkia katvealueita, kuten Arabimaita, vähiten kehittyneitä maita ja ranskankielistä Afrikkaa. Larsenin mukaan Suomen kampanja saattoi sortua myös liikaan itsevarmuuteen. Kampanjatyön huippukohta ajoitettiin väärin, sillä Suomen loppukirin päätyttyä sen kilpailijat jatkoivat työtään aivan viime metreille asti.
Luottamuksellisesti haastateltujen diplomaattien mukaan myös ideologinen ja asenteellinen "besserwisserismi" nähdään ongelmana eurooppalaisten ja erityisesti Pohjoismaiden toiminnassa. Vaikka pohjoismaiset arvot tunnustetaankin, eivät Pohjoismaat ole Larsenin mukaan kovinkaan suosittuja kansainvälisesti. Ilmiö selittänee osaksi myös Ruotsin epäonnistunutta kampanjaa Ihmisoikeustuomioistuimen jäsenmaaksi viime vuonna sekä Islannin epäonnistunutta turvallisuusneuvostokampanjaa vuonna 2008. Ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoikin, että hän tulee ottamaan selvityksen puheeksi heti seuraavassa pohjoismaisessa ministerikokouksessa.
Selvityksen mukaan Suomen olisi pitänyt keskittyä YK-painotteisen kampanjansa yhteydessä myös korostamaan omia saavutuksiaan ja identiteettiään valtiona. Suomi voisi profiloida ja selkeyttää kehitysaputyöstään tuomalla paremmin esiin tukikanaviaan ja korostamalla rahoitusstrategiassaan tiettyjä kansainvälisiä instituutioita.
Ulkoministeriön tuottama, helmi-maaliskuussa tuotettu itsenäinen vaaliselvitys on Larsenin mukaan nostanut Suomen profiilia avoimuuden kannattajana ja hän korostaakin, että Suomella on edelleen hyvä maine YK:ssa.
Lue lisää:
"Kaikki eivät pidä Pohjoismaiden besserwisser-asenteesta" (YLE)
Ulkoministeriön tiedotustilaisuus kokonaisuudessaan (UM):
Teksti: Tatu Virta