Kansainvälisen asekauppasopimuksen (Arms Trade Treaty, ATT) konferenssi on alkanut New Yorkissa. Konferenssin tavoitteena on saada aikaseksi laillisesti sitova sopimus, joka valvoisi ja kontrolloisi tavanomaisten aseiden kauppaa maailmanlaajuisesti. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Konferenssi on avoin kaikille YK:n jäsenmaille ja sen hyväksymisestä tullaan äänestämään konferenssin päätteeksi. Mikäli yksimielisyyttä ei konferenssissa saavuteta, asia viedään yleiskokouksen äänestykseen. Yleiskokouksen päätökset astuvat voimaan kahden-kolmasosan enemmistöpäätöksellä.
Konferenssista odotetaan vaikeaa ja tavoitteiden toteuttaminen neljä viikkoa kestävän konferenssin aikana on haasteellista. Laillisen asekaupan kontrolloimisen myötä myös laittoman asekaupan toivotaan vähenevän. Laittomilla aseilla toteutettuihin surmiin kuolee vuosittain 750 000 ihmistä. Syyrian tapaiset konfliktit, joissa laiton asekauppa kukoistaa, ovat laittaneet sopimuksen etenemiseen vauhtia.
ATT-sopimuksen historiaa
Kansainvälisestä asekauppasopimuksesta on ensimmäisen kerran äänestetty YK:n yleiskokouksen täysistunnossa vuonna 2006. Tuolloin päätöslauselma (A/RES/61/89) sopimuksen kehittämisestä sai taakseen 156 YK:n jäsenmaan kannatuksen. Suomi ja kuusi muuta jäsenmaata ovat sopimuksen aloitteen takana.
Yleiskokous päätti samalla lauselmalla 28:sta YK:n jäsenmaiden edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän (Group of Governmental Experts) perustamisesta pääsihteerin johdolla. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana on toiminut alusta alkaen argentiinalainen Roberto García Moritán.
Suomi on mukana asiantuntijaryhmässä ja sen edustajina ovat toimineet Kari Kahiluoto sekä Outi Holopainen. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on ollut tutkia sopimuksen toteutettavuusmahdollisuudet sekä soveltamisala.
Yleiskokous perusti päätöslauselmallaan (A/RES/63/240) vuonna 2008 myös kaikille jäsenmaille avoimen työryhmän (Open-ended Working Group). Ryhmää on niin ikään johtanut Roberto Moritán ja varapuheenjohtajina ovat toimineet Australian, Bulgarian, Etelä-Afrikan, Etelä-Korean, Japanin, Meksikon, Nigerian, Ranskan, ja Romanian edustajat. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa kahden vuoden aikana pohtimaan asiantuntijaryhmän suositusten täytäntöönpanoa.
Sopimuksen sisältö väännön aiheena
Tavoitteena on tehdä sopimuksesta laaja-alainen ja sisällöltään kattava. Tavanomaisten aseiden viennin, tuonnin ja siirtämisen lisäksi sopimukseen sisältyisi lupapäätökset, joista vastuun kantaisi viime kädessä valtiot. Aseita myydessä tulisi arvioida muun muuassa kohdemaan humanitaarinen tilanne ja mahdolliset kansainvälisen oikeuden rikokset joita aseilla voitaisiin toteuttaa. Myös ammukset tulisi sisältää sopimuksen piiriin.
Sopimuksen sisällön laajuudesta on ollut vääntöä alusta lähtien. Kiina haluaisi pienaseet pois sopimuksen piiristä, kun taas useat Lähi-Idän maat eivät halua sopimukseen ihmisoikeuskriteerejä, jotka ostajan pitäisi täyttää ennen aseiden ostamismahdollisuutta. Kiinan, Syyrian ja Egyptin tiedetään vastustavan ammusten sisällyttämistä sopimukseen.
Isojen valtioiden jääntiä sopimuksen ulkopuolelle pelätään. Maailmassa eniten aseita myyvä ja valmistava valtio, Yhdysvallat, ilmoitti ensin äänestävänsä sopimusta vastaan. Sittemmin maa on ilmoittanut tukevansa sopimusta.
Lue lisää ATT-sopimuksesta ja konferenssista YK:n sivuilta.