14.9.2010
Suomen YK-liitto, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ovat tänään jättäneet yhteisen viestin Tasavallan presidentille ennen syyskuun 20. päivänä alkavaa YK:n vuosituhattavoitteiden seurantahuippukokousta New Yorkissa. Presidentti Tarja Halonen johtaa Suomen valtuuskuntaa niin sanotussa MDG+10 -huippukokouksessa 20.-22.9.2010.
Kansalaisjärjestöt korostavat kannanotossaan, että köyhyyden vähentämiseen tähtäävään työhön on saatava mukaan kaikki käytettävissä olevat resurssit, sillä kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli ruohonjuuritason toimijoiden aktivoijina. Järjestöt toteavat osallismahdollisuuksiensa kaventuneen YK:n vuosituhattavoitteita koskevien kokousten valmistelevissa työryhmissä, sillä viikon päästä alkavan MDG-tarkastelukokouksen yhteydessä on tähän mennessä järjestetty vain yksi kuulemistilaisuus, johon kansalaisjärjestöt pääsivät mukaan.
YK-liitto, Kepa ja Kehys painottavat viestissään presidentille, että kansainvälinen yhteisö pystyy suuriinkin taloudellisiin uhrauksiin, jos poliittista tahtoa löytyy. Erityisesti järjestöt kantavat huolta kahdesta naisiin liittyvästä vuosituhattavoitteesta, naisten aseman paranemiseen tähtäävästä MDG 3:sta ja äitiysterveyden kohentamista käsittelevästä MDG 5:sta. Näiden vuosituhattavoitteiden osalta on nähty kaikkein vähiten kehitystä. Kansalaisjärjestöt katsovat myös, että investoiminen lasten ja nuorten aseman parantamiseen on välttämätön toimi kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön tuloksellisuuden parantamiseksi. Järjestöt ehdottavat, että Suomi työskentelisi nuorten huomioimiseksi turvallisuuspolitiikassa YK:n jäsenvaltioita oikeudellisesti sitovan turvallisuusneuvoston päätöslauselman aikaansaamiseksi.
Peruskoulutus, tasa-arvo ja poliittinen läpinäkyvyys painopisteiksi
YK-liitto, Kepa ja Kehys toivovat viestissään Tasavallan presidentille, että Suomi pyrkisi vaikuttamaan 65. yleiskokouksen yhteydessä pidettävässä MDG +10 -tapahtumassa erityisesti peruskoulun turvaamiseksi, sukupuolten välisen tasa-arvon ja äitiysterveyden parantamiseksi ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen laajentamiseksi.
Järjestöt korostavat myös, että kehityspoliittinen johdonmukaisuus on keskeinen työkalu vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Köyhyyden vähentämisen ja pitkällä tähtäimellä poistamisen tulee olla Suomen sekä EU:n kehityspolitiikan päätavoite ja kehityspoliittiset tavoitteet on kehityspolitiikan lisäksi otettava huomioon myös muilla politiikan aloilla.
Rahoitusmarkkinoille säädettävä marginaalisluontoinen vero olisi järjestöjen mukaan askel kohti johdonmukaisempaa talouspolitiikkaa. Järjestöt uskovat, että tällaisen rahoitusmarkkinaveron ei tarvitsisi olla maailmanlaajuinen, vaan se voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi EU:ssa. Järjestöt toivovat, että Suomi liittyy New Yorkissa selkeästi rahoitusmarkkinaveron kannattajiin, ja että Suomi pyrkii edistämään valtioiden välistä automaattista verotiedonvaihtoa, suuryritysten maakohtaisten kirjanpitojen julkistamisen edellyttämistä ja EU:n jäsenmaiden haitallisten verokäytäntöjen rajoittamista.
Kehitysrahoitussitoumuksissa pysyminen edellytys vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle
Kansalaisjärjestöt muistuttavat viestissään, että EU-maat ovat edelleen kaukana kehitysaputavoitteistaan samalla, kun YK:n vuosituhattavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta.
Vanhat EU-maat ovat sitoutuneet nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,56 prosenttiin alueen bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Prosenttiosuus on kuitenkin jäämässä 0,46:een.
Tilannetta huonontaa entisestään se, että EU-maat ovat laskeneet vuoden 2009 tilastoihin 3,8 miljardin euron edestä kuluja, jotka eivät tuo uusia resursseja kehitysmaiden köyhyyden vähentämiseen.
Suomen osalta kehitysyhteistyön määrärahat kasvoivat vuodesta 2009 vuoteen 2010 vain 5 miljoonalla eurolla. Elokuun budjettiriihessä hallitus päätti kuitenkin nostaa vuoden 2011 kehitysyhteistyömäärärahoja 108 miljoonalla vuoden 2010 tasosta. Järjestöt pitävät tätä kehitystä suuresti arvossa, mutta kantavat samanaikaisesti huolta siitä, miten korotus kohdentuu köyhyyden vähentämiseen ja eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseen.
Lopuksi YK-liitto, Kepa ja Kehys ilmaisivat huolensa Kööpenhaminassa kehitysmaille luvatun ilmastorahoituksen tilanteesta. Vuoden 2010 ja 2011 talousarvioissa ilmastorahoitus sisällytettiin kehitysyhteistyövaroihin, mikä tarkoittaa sitä, että järjestöjen on mahdotonta seurata, lisääntyykö Suomen todellinen panostus köyhyyden vähentämiseen lainkaan. Järjestöt painottavat, että Suomen tulee vastata omista sitoumuksistaan myös ilmastorahoituksen suhteen, mutta tämän rahoituksen tulee olla lisäistä aiemmin annettuihin kehitysrahoitussitoumuksiin nähden.
YK:n 65. yleiskokous alkaa tänään 14.9.2010. Vuosituhattavoitteita tarkasteleva huippukokous järjestetään YK:n päämajassa New Yorkissa 20.-22.9.2010.
Suomen YK-liiton, Kepan ja Kehys ry:n viestin Tasavallan presidentille on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.