Keskellä kuumaa ja äärimmäisen kuivaa Turkanan aluetta Luoteis-Keniassa sijaitsee lähes 200 000 asukkaan pakolaisleiri. Lähellä Etelä-Sudanin rajaa sijaitseva leiri tunnetaan nimellä Kakuma.
Moni Kakuman asukkaista on syntynyt ja kasvanut lähes 30 vuotta sitten perustetulla leirillä. Suuri osa tulijoista on lähtenyt pakomatkalle Etelä-Sudanista ja Somaliasta.
Naapurimaiden tilanne on edelleen epävakaa, eikä muutoksia ole näkyvissä. Kakuma jatkaa kasvamistaan ja koska leirin rajat ovat jo tulleet vastaan, lähialueelle on perustettu Kalobeyein asutusalue.
Kalobeyeissa kahdeksan YK:n järjestöä on yhdistänyt voimansa pakolaisten ja paikallisyhteisön jäsenten auttamiseksi pitkällä tähtäyksellä. Kalobeyeissa on kehitetty muun muassa viljelymahdollisuuksia, mobiilirahan käyttöä, pienimuotoista yrittäjyyttä ja pysyvän asumisen mahdollisuuksia.
Tammikuussa suomalaiset kansanedustajat kuudesta eri puolueesta pääsivät tutustumaan Kakuma-Kalobeyein alueeseen YK:n järjestöjen opastuksella.
Mukana oli kuusi kansanedustajaa eri puolueista: delegaation johtaja Saara-Sofia Sirén (kok.), Kim Berg (sd.), Inka Hopsu (vihr.), Mai Kivelä (vas.), Mats Löfström (r.) ja Jouni Ovaska (kesk.). Matkan järjesti Suomen YK-liitto.
Vierailukohteina olivat mm. YK:n väestörahaston (UNFPA) äitiysneuvola ja synnytysasema sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisykeskus ja YK:n ruokaohjelman WFP:n ylläpitämä vihannestori.
Maailman ruokajärjestön rahat tiukalla
"Tällä hetkellä tilanne on haastava. Meillä ei ole tarpeeksi resursseja. Pystymme turvaamaan vain 70 prosenttia jokaisen pakolaisen suositellusta päivittäisestä ruoka-annoksesta. Tämä tilanne ei voi jatkua tällä tavalla", sanoo Antonio Salort-Pons Maailman ruokajärjestöstä.
Maailman ruokajärjestö WFP vastaa pakolaisten ruokaturvasta.
Salort-Ponsin mukaan toiveena on, että uusien, innovatiivisten toimintatapojen avulla osa pakolaisista pystyy tulevina vuosina saavuttamaan oman toimeentulonsa.
Maailman ruokajärjestön rahoituksen tasot ovat laskussa ja järjestön pääjohtaja onkin peräänkuuluttanut etenkin joustavan rahoituksen lisäämistä. Joustava tai korvamerkitsemätön rahoitus tarkoittaa, että WFP pystyy vastaamaan nopeasti ennennäkemättömiin tarpeisiin ja suuriin nälänhätätilanteisiin ympäri maailmaa. Suomi on järjestön merkittävä rahoittaja.
Nairobi kuin New York
Kansanedustajien Kenian matkan neljän päivän ohjelmaan sisältyi perehtymistä YK:n toimintaan Afrikassa sekä vaikuttajien ja asiantuntijoiden tapaamisia.
”Nairobi on kuin Afrikan New York”, kuvaili suomalaisten ryhmän tavannut Nairobin nuori senaattori Sakaja Johnson. Senaattori, kansanedustajat sekä Suomen Kenian suurlähettiläs Erik Lundberg keskustelivat Suomen kaupallisista näkymistä Keniassa.
Puheissa vilahtelivat ajatukset Keniasta innovaatioiden keskuksena sekä Suomen valmisteilla oleva Afrikka-strategia. Lundbergin mukaan Nairobi on portti Itä-Afrikkaan ja erittäin nopeasti kehittyvä talous. Suomalaisilla yrityksillä on hyviä kaupallisia mahdollisuuksia Keniassa.
Samalla asukasluvultaan lähes Suomen kokoisessa Nairobin suurkaupungissa näkyvät myös eriarvoistumisen ongelmat. Keniassa isoja haasteita aiheuttavat väestönkasvu, nopea kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Käytännössä noin 40 prosenttia Kenian väestöstä elää YK:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella. Maan pitäisi pystyä työllistämään miljoona uutta työmarkkinoille tulevaa nuorta vuosittain.
”Jolleivat nämä yhteiskunnat Afrikassa pysty luomaan näille nuorille mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja saamaan työpaikkoja ja koulutusta, tällä saattaa olla todella vakavia seurauksia myös meidän suomalaisten kannalta katsottuna”, pohti Lundberg.
Kansanedustajat jalkautuivat slummiin ja kaatopaikalle
Viimeisenä matkapäivänä kansanedustajaryhmä jalkautui Nairobissa Kiberan slummiin nuorten työpajalle UN-Habitatin edustajien kanssa. Samaan aikaan toinen osa edustajaryhmästä keskusteli paikallisten virkamiesten ja YK:n edustajien kanssa jätehuollosta valtavan Oololuan jätevuoren päällä.
”Arvostukseni YK:ta kohtaan on vain vahvistunut. Maailma tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä, jotta voimme toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja ratkoa viheliäiset ongelmat, jotka eivät välitä valtioiden rajoista”, tiivistää delegaation johtaja Saara-Sofia Sirén.
Matka järjestettiin 19.-23.1.2020 eduskunnan istuntotauon aikana. Suomen YK-liiton järjestämän matkan kustannuksista vastasivat eduskuntaryhmät.
