Eduskunnan Globaaliryhmän ja Suomen YK-liiton järjestämässä seminaarissa pureuduttiin YK:n uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Erityisesti kysymykset siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteet tullaan konkreettisesti toteuttamaan, miten niitä seurataan ja keitä kaikkia tavoitteet koskevat olivat vahvasti esillä.
Juuri New Yorkin huippukokouksesta palannut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) hehkutti alustuspuheenvuorossaan viime viikonloppuisen kokouksen toiveikasta ja positiivisista ilmapiiriä. Tarve uusien kestävän kehityksen tavoitteiden eteenpäin viemiselle oli hyvin vahva niin hallitusten kuin kansalaisyhteiskunnan edustajien keskuudessa. Ministeri Toivakka kuvasikin kokouksen henkeä sanoilla ”toivo” ja ”yhdessä tekeminen”.
"Yhteen puhaltamisen henki vaikeina aikoina on hyvin tärkeää, sillä uusissa tavoitteissa on erityistä niiden universaalius. Uudet tavoitteet laajentuivat sekä temaattisesti että maantieteellisesti koskemaan kaikkia."
Vastuu tavoitteiden toteutumisesta myös yksityisellä sektorilla
Myös Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko mainitsi YK:n huippukokouksen poikkeuksellisen hyvän hengen. Laukko muistutti, että osa tavoitteista pohjaa vanhoihin vuosituhattavoitteisiin, joten jonkinlaiset indikaattorit tulosten mittaamiseen ovat jo olemassa. Joulukuussa järjestettävä Pariisin ilmastokokous tulee olemaan ensimmäinen testi kehitystavoitteille, sillä siellä selviää saadaanko aikaan ilmastoagenda, mikä tukee uusien tavoitteiden toteutumista.
Ministeri Toivakka painotti, ettei vastuu kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta lepää ainoastaan valtioiden hallitusten harteilla vaan myös yksityisen sektorin on sitouduttava vahvasti uusiin tavoitteisiin. Yhteistyö tavoitteiden saavuttamiseksi oli selvästi aamupäivän keskeisin viesti. Valtiot, yritykset, kansalaisjärjestöt tai kansalaiset eivät saa vietyä uusia kehitystavoitteita maaliin yksin, vaan vaaditaan tiivistä ja aktiivista yhteistyötä kaikilta edellä mainituilta toimijoilta. Uusi kehitysohjelma on hyvin laaja, joten myös sen eteen tehtävä urakka on laaja. Kepa ry:n kehityspoliittinen asiantuntija Jouni Nissinen painotti, että jäsenmaissa on laadittava käytännönläheiset ja aikataululliset suunnitelmat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomen hallituksen taloudellinen tuki kehitysyhteistyöhön tulee jatkossa painottumaan hallituksen asettamiin painopisteisiin, jotka sopivat ministeri Toivakan mukaan hyvin YK:n uuteen kestävän kehityksen ohjelmaan. Ministeri Toivakka toivoo kuitenkin, että taloudellisen tuen lisäksi myös muunlainen sitoutuminen tavoitteisiin yleistyisi ja että Suomessa valjastettaisiin osaamista kehitysyhteistyön edistämiseksi.
Suomella ei vielä suunnitelmaa
Ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston johtava asiantuntija Riitta Resch muistutti puheenvuorossaan, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat vielä tässä vaiheessa hyvin uudet ja ne astuvat voimaan vasta tammikuussa 2016. Suomella ei ole vielä toistaiseksi mitään tarkkaa suunnitelmaa tavoitteiden toteuttamiseksi, mutta rahoitus tulee varmasti vaikuttamaan tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen.
Eduskunnan Globaaliryhmän puheenjohtaja Satu Hassi päätti tilaisuuden toteamalla, että on tärkeää ymmärtää kestävän kehityksen tavoitteiden luonne toisistaan erottamattomina. Tietoa tavoitteista on levitettävä, jotta tavoitteiden toteutumiseen sitouduttaisiin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Teksti ja kuva: Reetta Palojoensuu / YK-liiton korkeakouluharjoittelija