Useat peräkkäiset globaalit ja paikalliset kriisit ovat tehneet Saharan eteläpuolisten maiden kriisinkestävyydestä entistä haavoittuvaisemman. Vuonna 2020 alkanut COVID19 pandemia, keväällä 2022 käynnistynyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä äärimmäiset kuivuudet ja tuholaisheinäsirkat ovat koetelleet myös Keniaa ja hidastaneet kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä kokonaisvaltaisesti resurssien kohdentuessa kriisien vaikutusten minimointiin ja toipumiseen.
Joulukuun alussa järjestetyssä Kenian kansallisessa kestävän kehityksen konferenssissa (SDGs National Multi-Stakeholders Conference) yhteiskunnan erilaiset toimijat kokoontuivat jakamaan tietoa ja kokemuksia sekä ratkaisuehdotuksia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Osallistujien joukossa on Kenian hallinnon edustajia, kansalaisjärjestöjä, YK-toimijoita, yliopistotutkijoita, mediaa sekä yritysten edustajia. Myös Suomen YK-liiton hanketiimi osallistui konferenssiin yhdessä sen hankekumppaneiden kanssa.
Vaihtelevia tuloksia Agenda 2030:n saavuttamisessa
Konferenssin pääteemana oli kestävän kehityksen suunnan oikaisu ja tavoitteiden kiihdyttäminen useiden kriisien jälkeen. Keniassakaan vauhtia ei ole tarpeeksi, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2030 mennessä. Kenian kansalliset, YK:lle vapaaehtoisesti toimitettavat kestävän kehityksen raportit, Voluntary National Reports, sekä YK:n Agenda 2030 vuosittaiset raportit osoittavat, että maan kehitys on ollut hidasta tai jopa käänteistä joidenkin tavoitteiden kohdalla.
Erityisesti tavoitteiden 1, 2, 3, 6, 8, 11, 15, 16 ja 17 kohdalla kehitys on liian hidasta tai pysähtynyttä. Taustatekijöinä ovat koronapandemian lisäksi mm. ilmastonmuutos ja merkittävät alueelliset erot resurssien jakautumisessa, mikä näkyy terveydenhuollon, ruokaturvan, veden saannin, kaupunkikehityksen eriarvoistumisena. Rauhan ja turvallisuuden tavoitteen 16 sekä kumppanuustavoitteen 17 toteutumiseen vaikuttavat Kenian pohjoisten maakuntien heikko turvallisuustilanne, lakien valvonnan puute, korruptio ja maan heikko veronkanto. Haasteista huolimatta myös positiivista kehitystä on huomattavissa. Kenia on oikealla raiteella tavoitteiden 12 ja 13 saavuttamisessa, jotka koskevat kestävää kulutusta ja ilmastotoimia. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on Suomen kohdalla heikoissa kantimissa.
Kuinka korjata kehityksen suunta ja kiihdyttää toimia?
Konferenssissa esiteltiin Kenian uusi, heinäkuussa 2022 kestävän kehityksen strategia, joka on Kenian suunnittelu- ja valtionvarainministeriön keskeinen työkalu kehityksen vauhdittamiseksi ja Agenda 2030:n valtavirtaistamiseksi maan politiikassa vuoteen 2030 mennessä. Suomen vastaava elin on VNK:n alainen kestävän kehityksen toimikunta, joka julkaisi strategian keväällä 2022.
Kenian uusi strategia ohjaa kaikkia hallinnon toimia kestävän kehityksen toimeenpanemiseksi ja pyrkii rakenteelliseen muutokseen asettamalla kolme päätavoitetta:
- talouden rakenteellinen muutos monipuolisen, kilpailukykyisen ja kestävän talouden saavuttamiseksi (Tavoitteet 7, 8 ja 9),
- koordinointimekanismien kehittäminen sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi ja sukupolvien välisten yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi, huomioiden syrjäytyneet väestöryhmät (Tavoitteet 1, 2, 3, 4, 5, 6, 10 ja 16),
- ilmastonmuutoksen torjuminen, vihreän rahoituksen mobilisoiminen, koronapandemiasta toipuminen ja vihreä kasvu (Tavoitteet 11-15, 17).
Strategian toimeenpanon seurantaa tukee konferenssissa julkaistu verkkosivu, joka sisältää tietoa osallistumisen mekanismeista, SDG-tietopankin, ohjeistoja, raportteja sekä kattavan katsauksen Kenian kestävän kehityksen toimista ja tavoitteiden tilasta. Lisäksi se kertoo läpinäkyvästi hallinnon ohjauksen rakenteesta ja eri toimijoiden vastuualueista.
Tavoitteiden seurantaan tarvittava data on silti vielä osin puutteellista. Kyselyillä ja väestönlaskennalla tuotettu tieto on osin vanhentunutta, se ei ole johdonmukaista eikä se ole riittävän disaggregoitua, eli eriteltyä luotettavan arvioinnin varmistamiseksi. Kenian hallitus ja sen alainen kansallinen Tilastokeskus on kuitenkin ottanut merkittäviä kehitysaskeleita kehittämällä standardoidun ohjeiston kansalaistiedon (citizen-generated data) tuottamisesta SDG-seurantaa varten. Järjestöjen keräämää dataa voidaan jatkossa hyödyntää politiikkasuunnittelussa sekä käyttää osana Kenian virallista SDG-seurantaa. Kestävän kehityksen 267 indikaattorista pystytään seuraamaan jo yli 144:ää disaggregoidusti.
Accelerate SDGs -hanke tukee datan monipuolistamista Itä-Afrikassa
Suomen YK-liitto yhdessä Tansanian ja Ugandan YK-liittojen sekä Kenian SDG Foorumin kanssa tukevat kansalaisjärjestöjä niiden tuottaman datan paremmassa disaggregoinnissa. Accelerate SDGs in East Africa Phase -hankkeessa järjestetään kuulemisia marginalisoitujen ryhmien kanssa, jotta heidän näkemyksensä kehityksestä leviäisivät laajemmin vastuunkantajien tietoisuuteen sekä kansalaisjärjestöissä että hallinnon tasolla. Tavoitteena on lisätä kansalaisjärjestöjen tuottaman tiedon monipuolisuutta ja vahvistaa erityisesti niiden aiheiden näkyvyyttä, jotka eivät saa tarpeeksi huomiota.
Hankkeessa tehdään myös vaikuttamistyötä kansalaisjärjestöjen tuottaman tiedon hyväksyttävyyden lisäämiseksi hallinnossa. Hankkeen kumppanimaista Kenia on ainoa, jossa kansalaisten ja järjestöjen tuottama data hyväksytään osaksi kestävän kehityksen virallista kansallista seurantaa. Tansaniassa ja Ugandassa lisätyölle on vielä tarvetta. Hallinto ei hyväksy ruohonjuuritasolla tuotettua dataa osaksi kansallista seurantaa, vaikka usein juuri paikallistasolla kehityksen tuloksia ja toimien vaikuttavuutta osataan arvioida paremmin. Hallinnon data perustuu usein budjetointiin, mikä ei välttämättä kerro tuloksista. Tansania ja Uganda raportoivat YK:lle kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta seuraavan kerran kesällä 2023 järjestettävässä korkean tason poliittisessa foorumissa, HLPF:ssä. Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä vaikuttamistyö on jo alkanut.