YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa tehtiin heinäkuussa historiaa, kun EU julkisti raportin, jossa tarkastellaan, miten hyvin unioni on edistynyt kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun EU raportoi edistymisestään. Kokonaiskuva ei ole täydellinen, mutta asiantuntijoiden mukaan tärkeintä on, että unioni ylipäätään tarkastelee edistymistään ja raportoi siitä.
”Se osoittaa, että EU on sitoutunut Agenda 2030 -toimeenpanoon. Se on erittäin tärkeää nyt, kun tavoitteiden toteuttamisessa ollaan ajallisesti puolivälissä, mutta saavuttamisen kannalta hirvittävällä takamatkalla”, sanoo valtioneuvoston kanslian alaisen, Suomen kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Taru Savolainen.
Kestävän kehityksen tavoitteista eli Agenda 2030:sta sovittiin YK:n johdolla New Yorkissa vuonna 2015. Mukana ovat käytännössä kaikki YK:n jäsenmaat. Tavoitteita on yhteensä 17, ja niistä tärkein on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Määräaika on vuosi 2030.
Jäsenmaiden vapaaehtoisesti antamat raportit ovat tavoitteiden seurannan kulmakivi. Esimerkiksi Suomi on raportoinut jo kaksi kertaa. EU:n raportti oli erityisen odotettu, sillä mikään muu alueellinen toimija ei ole vielä antanut raporttia. Vaikutusvaltaisen unionin esimerkki on tärkeä.
Kirittävää eriarvoisuuden poistamisessa, ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa
Periaatteessa tilannekuva on hyvä. Raportin mukaan unioni on vuodesta 2015 alkaen edistynyt kaikissa tavoitteissa.
Työllisyysaste on noussut ennätysmäisesti lähes 75 prosenttiin. Köyhyysriskissä olevien osuus on pienentynyt. Myös koulun varhain lopettavien määrä on vähentynyt ja kolmannen asteen koulutus lisääntynyt. Kehitysavun antajana EU on maailman suurin.
EU:lla on kuitenkin kirittävää esimerkiksi eriarvoisuuden kitkemisessä, ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Yksi huonosti edistyneistä tavoitteista on tavoite 12, eli kestävän kulutuksen ja tuotannon edistäminen. Se on keskeinen tavoite, sillä se liittyy samalla siihen, miten EU:n – ja kaikkien muidenkin rikkaiden maiden ja alueiden – toiminta vaikuttaa taloudellisesti vähiten kehittyneiden maiden kestävään kehitykseen.
Kulutus on heikko lenkki
”Kulutustottumukset ovat eurooppalaisten heikko lenkki. Siinä valot vilkkuvat punaisina sekä yksittäisillä jäsenmailla että kollektiivisesti. Tarvitaan yhä enemmän ymmärrystä siitä, miten Euroopan tasolla tehdyt päätökset vaikuttavat globaalisti. Tässä suhteessa EU:lla on tosi paljon tehtävää”, sanoo eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Concordin puheenjohtaja Rilli Lappalainen, joka on Savolaisen tavoin seurannut raportointiprosessia.
Savolaisen ja Lappalaisen mukaan ongelma tiedostetaan raportissa, mutta vielä sitä ei ole ratkaistu.
”EU:ssa ymmärretään nyt paremmin, että sisä- ja ulkopolitiikan eri osa-alueiden pitää keskustella keskenään ja asioita on tarkasteltava kokonaisuutena. Sen jalkauttaminen joka ikiseen toimintoon on kuitenkin vaikeaa. Mutta ensimmäinen askel on, että on ymmärretty, mitä pitää tehdä”, Lappalainen huomauttaa.
Raportin mukaan EU noudattaa hallintoa koskevaa lähestymistapaa, joka tarkoittaa, että kestävä kehitys huomioidaan kaikessa lainsäädännössä ja päätöksenteossa ja myös toiminnan ulkoiset vaikutukset otetaan huomioon.
”Teoriassa se onkin näin, mutta eri asia on, kuinka hyvin toteutus onnistuu. Se on kuitenkin asia, jota kohti täytyy pyrkiä”, Savolainen toteaa.
Huippukokoukselta toivotaan uusi avauksia
Lappalainen ja Savolainen toivovat myös, että jatkossa kansalaisyhteiskunta ja muut toimijat osallistetaan paremmin EU:n kestävän kehityksen prosesseihin. Uusi raportti nimittäin on vahvasti EU-komission käsialaa, vaikka sitä varten periaatteessa kerättiinkin lausuntoja niin kansalaisilta, jäsenmailta, järjestöiltä kuin yrityksiltäkin.
”Toivoimme, että sidosryhmien ääni olisi kuulunut raportissa vahvemmin. Nyt, kun kestävän kehityksen tavoitteissa on otettu takapakkia, pitää löytää keinot vauhdittaa tätä yhteistä agendaa. Ja se ei tapahdu niin, että eri toimijat tekevät asioita yksin, vaan on oltava vuoropuhelua”, Lappalainen sanoo.
Meillä on valtavasti lisääntyvää eriarvoisuutta, köyhyyttä, nälkää ja ympäristöongelmia, jotka on ratkaistava nyt.
Kestävän kehityksen seuranta jatkuu 18.–19.9. pidettävässä huippukokouksesa, joka järjestetään neljän vuoden välein. Kokoukseen kohdistuu suuria toiveita, sillä tavoitekausi on nyt puolivälissä ja tuoreen raportin mukaan vasta 12 prosenttia tavoitteista on toteutumassa, ellei rahoitusta tai uusia poliittisia avauksia saada lisää.
Taru Savolaisen mukaan uusien lupausten sijaan tärkeintä olisi toteuttaa olemassa olevat sitoumukset.
”Meillä on valtavasti lisääntyvää eriarvoisuutta, köyhyyttä, nälkää ja ympäristöongelmia, jotka on ratkaistava nyt. Jos ruvetaan oikeasti tekemään, meillä on mahdollisuuksia päästä eteenpäin. On rakennettava yhteistyötä ja mobilisoitava kaikki toimijat menemään samaan suuntaan.”
Lue lisää:
YK:n pääsihteerin kestävän kehityksen raportin ennakkojulkaisu
Euroopan unionin kestävän kehityksen raportti
Kestävän kehityksen tavoitteet uhkaavat karata yhä kauemmas
Artikkeli on tuotettu Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella.