Villi vyöhyke -luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jere Nieminen kertoo, miten luonnon monimuotoisuutta voi varjella kasvattamalla niittyjä. Hän kertoo Tampereen Nekalan kouluniitystä, jossa viihtyvät koululaisten istuttamat harvinaiset harjukasvit. Niitty perustettiin erittäin uhanalaisen perhosen, mäkihiilikoin elinympäristön turvaamiseksi.
Tällaista suunniteltua biodiversiteettiä, kuten tämä kouluniitty, on aika vähän Suomessa. Harvinaisille kasveille ei kaupungeissa ole enää leviämispotentiaalia, niitä pitäisi omin käsin auttaa valloittaman tyhjiä paikkoja kaupungeissa.
Tampereen hyönteistutkijaseuran puheenjohtaja Tero Piirainen kertoo mitä olemisemme ympäristöperusta merkitsee hyönteisille. Hän puhuu siitä, minkälaisessa ympäristössä hyönteiset, kuten uhattu mäkihiilikoi, viihtyvät.
Hiljalleen ajatus etenee. Jatkuvasti tulee ilmoituksia yrityksiltä, että heidän pääkonttorinsa pihalla on nyt niitty, eikä hoidettua nurmikkoa.
Kuuntele Olemisemme perusta - Kaupunkiniityt jakso Soundcloudista. Kuunteluaika 16 min.
Olemisemme ympäristöperusta - Kaupunkiniityt (lukuaika 12 min)
Olemisemme ympäristöperusta - Kaupunkiniityt (lukuaika 12 min)
ELINA
Tervetuloa seuraamaan YK-liiton kestävän kehityksen podcastia ja olemisemme ympäristöperusta jaksoa. Minä olen Elina Laiho ja minulla on täällä Tampereen Nekalassa seuranani Tero Piirainen, Tampereen hyönteisseuran puheenjohtaja ja Jere Nieminen, Villi Vyöhyke luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja.
Täällä paikan päällä on kouluniitty. Kerrotko Jere mitä se tarkoittaa.
JERE
Kouluniitty on tässä koulun alueella. Koulun pihassa oleva niitty on perustettu yhdessä koululaisten ja opettajien kanssa. Tässä Nekalan normaalikoulun kouluniityllä luonnonkukkien siemenet ja taimet on koululaisten kylvämiä ja istuttamia. Sama luokka on tehnyt vuonna 2018-2019 tätä. Siinä on ajatus, että samat koululaiset seuraavat tämän niityn elinkaarta pidemmälle, jotta he saavat käsityksen, miten se kehittyy. Niitty on tehty biologian ja maantiedon tunneilla.
ELINA
Nyt olemme täällä kesäkuussa ja niitty on puhkeamassa kukkaan, mitäs kaikkea täältä löytyy?
JERE
Täällä on mäkitervakko parhaassa kukassaan, nuokkukohokki kukkii kivasti, se on ehkä jopa menossa mäkitervakon ohi. Masmalo ja keltamaite ovat juuri puhkeamassa kukkaan. Itseasiassa idänkeulankärki ja tunturikurjenherne on menossa jo ohi, ne ovat vähän aikaisempia paahdekasveja. Loppukesästä tulee isomaksaruoho, se ei tässä vielä näy.
ELINA
Kerrotko vähän, että mikä niityn perustamisen taustalla on?
JERE
Tämä niitty liittyy normaalikoulun laajennukseen ja viereisen Mustametsän päiväkodin rakentamiseen. Rakentamisen takia tuhoutui erittäin uhanalaisen, erityisesti suojeltavan mäkihiilikoin elinympäristö ja asemakaavaprosessissa tuhoutuneet elinympäristöt piti korvata jotenkin. Kouluniityn paikka on yksi alue, joka merkittiin kompensaatioalueeksi. Siinä vaiheessa ei päätetty mitään muuta kuin että siihen pitää laittaa metsäapilaa, mikä on mäkihiilikoinkukkien ainoa ravintokasvi. Kun suunniteltiin kouluniittyä, valikoitui nämä muut paahdekasvilajit, metsäapilan rinnalle. Ei viitsitty laittaa pelkästään yhtä kasvia, se ei olisi yhtä kivan näköinen, ihan hyvin voi muitakin laittaa siihen mukaan.
ELINA
Eli mitä tässä oli ennen niityn perustamista?
JERE
Tässä oli nurmikko, joka kuorittiin pois ja tilalle tuotiin puhdasta hiekkaa, ei mitään muuta. Nämä ovat paahdelajeja ja viihtyy tässä hiekalla tosi hyvin.
ELINA
Tero, kerrotko vielä minkälainen on mäkihiilikoi?
TERO
Mäkihiilikoi on ihan tyypillinen perhonen, hyvin pieni, musta ja vaatimattoman näköinen. Jos tarkemmin katsoo, niin se on erittäin hieno ja kullankirjava. Ihmisen näkökulmasta kuitenkin pieni, iso osa luonnon monimuotoisuudesta koostuu pienistä eläimistä ja hyönteisistä. Mäkihiilikoi on hyvin sympaattisen näköinen, ajattelin että jossain vaiheessa opetan näitä Nevalan koululaisia löytämään mäkihiilikoin. Vaikka perhonen itsessään on pieni, musta ja hankalasti löydettävissä niin sen toukka elää metsäapilan lehdessä, johon se tekee tyypillisen lehtikäärön, eli sitoo niitä lehtiä yhteen ja syö sitten niitä lehtiä sieltä sisältäpäin suojassa vihollisilta kuten linnuilta ja hämähäkeiltä. Lehtikäärön löytäminen on itse asiassa kohtalaisen helppoa, jos laji esiintyy siinä paikalla. Mielelläni opetan opettajia ja oppilaita löytämään niitä ja havaitsemaan mäkihiilikoin toukkakääröjä. Se on sympaattinen ja mielenkiintoinen laji, jota esiintyy koko Pirkanmaalla ehkä noin kymmenessä paikassa, eli se on tosi harvinainen. Nekalassa sitä on Iidesjärven lähellä, seuraavat alkaa olla Kangasalla tuolla Nokian rajalla. Ei ole kauhean monta paikkaa missä tämä laji esiintyy, tämä on harvinainen ja hieno paikka sekä laji.
ELINA
Mikä tämänlaisen niityn merkitys on luonnon monimuotoisuuden kannalta katsottuna?
JERE
Se on merkittävä. Tässä on paikallista merkitystä mäkihiilikoille ihan suoraan, ja odotetaan että se leviää. Vaalitaan harvinaisia harjukasveja, näistä suurin osa on harvinaistumassa alkuperäisillä elinympäristöillään. Paahdeympäristöissä, kuivissa, karheissa hiekkaisissa paikoissa on se etu, että ne ovat hyönteisten kannalta myös hyviä paikkoja.
ELINA
Kerrotko Tero Piirainen, Tampereen hyönteisseuran puheenjohtaja, vähän lisää näin hyönteisen näkökulmasta katsottuna, mitä tämänlainen niitty merkitsee?
TERO
Niitty merkitsee elinympäristöä näille lajeille. Monien lajien elinympäristöt ovat hävinneet. Monet lajit elivät jääkauden jälkeen hiekkaharjuilla hyvin karuissa ympäristöissä. Kuten Tampereen seudulla, harjut ovat usein umpeenkasvaneita. Harjuilla kasvaa mäntyä, taajaa, kuusta ja lehtipuuta, eikä ole enää samanlaisia paahdeympäristöjä. Siksi lajit ovat harvinaistuneet ja niitä löytyy vain harvoissa paikoissa.
Kaupunki on hyvä ympäristö ja paikka lämpöä hakeville lajeille, kaupunkiympäristöissä on rakentamisen takia korkeampi lämpötila kuin ympäröivällä maaseudulla. Tämänlaiset urbaanit paikat ovat itse asiassa erittäin hyviä. Tämäkin niitty on vähän rakennusten suojassa ja tuulen suojassa sekä sijaitsee hiekkapohjaisella alueella. Tämä on paras mahdollinen elinympäristöä joillekin lajeille, kuten mäkihiilikoille, joka täällä Nekalassa aikaisemminkin on esiintynyt.
ELINA
Miksi näitä lajeja pitäisi suojella?
TERO
Hyvä kysymys. Kyse on luonnon monimuotoisuudesta ja suurin osa lajeista on näitä pieniä. Suomessa on hyvin paljon hyönteislajeja, jotka ovat osa luonnon monimuotoisuuden verkkoa. Suurin osa pölyttäjistä on niitä samoja, jotka elävät tämäntyyppisissä elinympäristöissä, kuten pieniä hyönteisiä, pistiäisiä ja perhosia.
ELINA
Ja hyönteiset sitten taas vaikuttavat muihin lajeihin?
TERO
Totta kai, sen huomaa aina keväisin. Jos vaikka hyönteisiä syövät muuttolinnut tulee Suomeen, hyönteiset ei liiku tai linnut ei niitä löydä. Se on myös linnuille erittäin paha paikka, eli hyönteiset vaikuttavat muihin lajeihin.
ELINA
Jere Nieminen, olet Villivyöhyke luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja teillä on Sissiniittyjen iskuryhmä, millainen se oikein on?
JERE
Meillä on siemeniä mukana ja liikutaan kaupungilla. Kun löytyy hyvä, sopiva ja vapaa kasvualusta kylvetään siemeniä siihen. Varsinkin yhdistyksen alkuvaiheessa niitä perustettiin aika paljon, ainakin 50 sissiniittyä ollaan perustettu. Osa niistä ovat sellaisia, jotka ovat onnistuneet niin hyvin, että olemme päässeet maanomistajien kanssa sopimukseen, että he alkavat hoitamaan aluetta niittynä, tai vaihtoehtoisesti me olemme itse alkaneet hoitamaan aluetta. Osa alueista on sellaisia, ettei niitä ole hoidettu mitenkään, eli niissä on kylvettyjä lajeja sekä luonnosta levinneitä lajeja sekaisin, eli sellaisia monimuotoisia paikkoja.
Muuten täällä kaupungissa on yleisesti nämä yleislajit, jotka valtaavat kaikki paikat, kuten pietaryrtti ja pujo. Harvinaisille kasveille ei kaupungeissa ole enää leviämispotentiaalia eli niitä pitäisi omin käsin auttaa valloittaman näitä tyhjiä paikkoja mitä kaupungeissa muodostuu, kun täällä rakennetaan kaiken maailman meluvalleja, tienpientareita ja ratikkareittejä. Sieltä paljastuu paljon puhdasta maata mikä olisi hyvä kasvualusta kasveille.
ELINA
Sissiniittyjen ja kouluniittyjen perustaminen on vähän erilainen tapa katsoa tätä kaupunkiympäristöä. Mikä sinun mielestä olisi ihanteellinen kaupunkiympäristö?
TERO
Varmasti siinä olisi sitä mosaiikkia, eli erityyppisiä alueita sekä paikkoja, jossa ihmiset ovat omissa puutarhoissaan tai koululaiset koulujen pihalla, ja ottaa näitä asioita huomioon. On tosi hyvä, että tässä on koululaisia mukana, jotta he ymmärtävät ja osaavat näitä asioita. Tiedän että tässäkin tapauksessa myös perheissä on kotona puhuttu siitä mitä asialle voisi tehdä ja olisipa kiva, jos olisi vähän luonnonkukkaa siellä. Hiljalleen ajatus etenee ja monet yrityksetkin ovat ottaneet tämän asiakseen. Jatkuvasti tulee ilmoituksia yrityksiltä, että heidän pääkonttorinsa pihalla on nyt niitty eikä hoidettua nurmikkoa. Viesti alkaa mennä perille. Mitä enemmän tällaista rakennettua ympäristöä on ja luonnonympäristö on ahdingossa, sitä suurempi merkitys sillä on.
ELINA
Jere, millainen olisi ihanteellinen uusi, urbaani ekosysteemi?
JERE
Juuri sellaista monimuotoista kuten Tero kuvaili. Ja sen lisäksi siinä olisi ihmiset mukana ja läsnä niissä luonnonprosesseissa. Ihmiset hoitaisivat, kylväisi ja siirtelisi siemeniä ja kasvattaisi taimia sekä istuttaisi niitä uusiin paikkoihin. Kaupungin luonnon ei tarvitse pärjätä täysin omillaan, totta kai se kasvaa ja leviää joka tapauksessa. Se olisi kivasti mukana osa ihmisten elämää sekä organisaatioiden, yrityksen ja muiden toiminnassa mukana, vähän kuten tässä kouluniityssäkin oli ajateltu.
ELINA
Tuleeko teille mieleen joitakin ajatuksia siitä, miten kaupunkiympäristöjä voisi kehittää monimuotoisemmiksi?
JERE
Me olemme tässä asiassa ihan alkuvaiheessa, se tunnustetaan. Tämänlaisia esimerkkejä näistä monimuotoisista ympäristöistä kaupungeissa on pääosin luotu tahattomasti, luonnon spontaanien prosessien seurauksena kuten ratapihoilla ja tämäntyyppisillä alueilla. Tällaista suunniteltua biodiversiteettiä, kuten tämä kouluniitty, niitä on aika vähän Suomessa. Vuosaaren huippu Helsingissä on yksi esimerkki sellaisesta, sekä niittyjä, joita on perustettu vähän sinne ja tänne, sekä lahopuutarhoja ja sen tyyppisiä juttuja, mutta olemme vielä ihan alkuvaiheessa tämäntyyppisessä toimintatavassa.
TERO
Meillä tämä toiminta on aika paljon keskittynyt näihin avoimiin niitty-ympäristöihin, varmasti metsäympäristöissä olisi vielä paljonkin tehtävää. Tuntuu, että kaupungeissa ajatus siitä millainen kaupunkimetsän pitäisi olla, on aika kapea. Esimerkiksi kun puhutaan pölyttäjähyönteisistä. Ihmiset tekevät hyönteishotelleja ja laittaa omalle pihalleen. Kaupunkimetsät olisivat erittäin merkittävä paikka, jossa varsinainen hyönteishotelli olisi, esimerkiksi kelopuu, joka on jo lahoamisvaiheessa. Niitä ei tarvitsisi viedä pois, pystyssä oleva kelo on paras mahdollinen hyönteishotelli mitä on. Nyt toimitaan sillä tavalla että kaadetaan kelot pois ja pystytetään pieni hyönteishotelli tilalle. Metsäisissä ympäristöissä saisi olla enemmän diversiteettiä, avoimia metsiä, kuivia metsiä sekä karuja metsiä, joissa on lahopuuta ja monimuotoista puulajistoa. Vielä ehkä haasteellisempia ovat kosteikot, aurinko on tärkeitä hyönteisille, mutta myös vesi. Vesiympäristöä voitaisiin tuoda kaupunkiin monimuotoisemmin, kun tällä hetkellä. Tarvitaan vaan vetää ojat ja vetää vesi pois kaupungista. Varmasti kosteikkoympäristöille olisi paljon tehtävää ja mietittävä sitä, mikä olisi optimaalinen yhdistelmä luontoa ja ihmisten tarpeita.
ELINA
Jere Nieminen, mitä sinä toivot, että tulevaisuudessa tapahtuu, jos mietimme näitä kasveja ja tätä aluetta?
JERE
Tämä niitty alkaa olemaan aika hyvä ja luonnonkasvu tekee lopun työn, täällä ei enää tarvitse tehdä hirveästi. Tärkeää olisi, että idea leviää tästä laajemmalle, että tämä monistuisi tämän kohteen kautta. Hyvän niityn mittapuu on se, että samoja kasveja alkaa löytymään niityn lähiympäristöstä, vaikka itselevinneenä. Sitten koululaiset voisivat loppukesästä ja alkusyksystä kerätä niitä siemeniä kotipihoilleen. Oli kiva kuulla opettajilta, että jo viime kesänä, kun niitty ei edes vielä kukkinut niin oppilaat olivat käyneet katsomassa niittyä, kun asuvat tässä lähialueella. Olivat ihmetelleet, että kyllä sieltä jotain vihreää alkaa kasvamaan niistä siemenistä. Toivottavasti tänäkin kesänä käyvät katsomassa, kun niitty kukkii ensimmäistä kertaa kivasti. Seuraavina vuosina kukkii varmasti vielä paremmin.
ELINA
Tämän jakson nimi oli olemisemme ympäristöperusta. Mitä se sinulle merkitsee?
JERE
Se merkitsee sitä että, ihmiset kun ne rakentavat omia asuinsijojaan ja kaupunkejaan huomioisi luonnon monimuotoisuuden siinä samalla. Se ei paljon vaadi, eikä monesta asiasta tarvitse luopua. Ei tarvitse muuttaa savimajoihin eikä palata kivimajoihin. On paljon rakentavia mahdollisuuksia ottaa luonto mukaan ihmisten kulkuun.