Tendai Mishonilla ei ole syntymätodistusta eikä hänen kotiinsa ole osoitetta. Hän asuu Hararen köyhässä esikaupungissa Dzivarasekwassa kahdeksan muun perheenjäsenensä kanssa. Tendain isä on kuolemaisillaan AIDS:iin ja äidin 13-vuotias poika on menettänyt jo pienenä. Kukaan Tendain veljistä ei ole päässyt yläastetta läpi. Zimbabwessa lapsilla on oikeus koulunkäyntiin, mutta koulutus on maksullista.
Tendai on yksi lähes neljästäsadasta lahjakkaasta lapsesta, joille koulunkäynti on mahdollista Zimbabwen Aids-orvot ry:n ansiosta. Suomalainen yhdistys toimii yhteistyössä paikallisen Dzikwa Trust -säätiön kanssa ja huolehtii lasten koulutuksesta ja hyvinvoinnista Dzivarasekwassa. Varat lasten koulunkäyntiin katetaan kummimaksuilla ja lahjoituksilla. Kummituki käytetään lyhentämättömänä lasten kuluihin ja se kattaa kaikki koulunkäyntiin liittyvät maksut. Hyvinvointia ylläpitävien toimintojen kulut katetaan erillislahjoituksilla ja Suomen valtion myöntämän hanketuen turvin.
Tendai haluaa lääkäriksi voidakseen auttaa sairaita. Suurin toive olisi kuitenkin saada isälle parempi asuinpaikka, sillä heidän nykyinen kotinsa on koottu pahvista ja peltilevyistä. Isä on kasvattanut Tendaista hyväkäytöksisen ja opettanut kunnioittamaan muita ihmisiä. Tendai pyrkiikin huolehtimaan isästään parhaansa mukaan, mutta kaipaisi myös lisäaikaa kavereiden kanssa leikkimiseen.
Tendai on luokkansa priimus ja pitää kaikista oppiaineista, tietokoneen käytön opettelu tuntuu erityisen jännittävältä. Hän on myös hyvin kiinnostunut seuraamaan maailman tapahtumia ja saadessaan käsiinsä sanomalehden hän lukee sen jokaisen sivun.
Yhdistyksen kummit saavat säännöllisesti tietoa kummilapsestaan ja he voivat kirjoittaa lapselle ja tulla tutustumaan kummilapseensa paikan päälle. Tendain kummi, Marja-Leena Åkerman suunnittelee vierailua Zimbabween ensi talvena. Tendain elämään Marja-Leena toivoisi iloa, terveyttä ja koulumenestystä. Marja-Leena suosittelee kummiutta aivan kaikille, sillä kun itsellä on asiat hyvin kannattaa laittaa hyvä kiertämään.
Zimbabwen Aids-orvot ry saa tukea Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahoista koulunkäynnin tukeen ja on jo kahdesti palkittu hyvästä vuosiraportoinnista. Yhdistyksen perustajajäsenet, Oili Wuolle ja Seppo Ainamo, viettävät suurimman osan vuodesta Hararessa ja tuntevat jokaisen yhdistyksen lapsen taustan. Kaikki lapset ovat joko orpoja tai puoliorpoja, eikä lasten huoltajilla ole varaa maksaa koulumaksuja. Tällä hetkellä koulutuksen turvaamisen lisäksi paras tapa auttaa yhdistyksen toimintaa olisi tukea yhdistyksen pyrkimystä saada syntymätodistus kaikille Tendain kaltaisille lapsille.
Kirjoittaja on viestinnän opiskelija Vaasan yliopistosta ja vietti hiljattain kuukauden vapaaehtoistyössä Zimbabwessa.