Lapset, jotka ovat erityisen haavoittuvaisia hygieniaan liittyvissä sairauksissa, ovat tilanteessa pääasiallisia uhreja. "Huonosta hygieniasta johtuva ripuli tappaa yli kaksi miljoonaa jo valmiiksi heikossa asemassa olevaa lasta joka vuosi", sanoi Tukholman kansainvälisen vesi-instituutin (SIWI) edustaja World Water Week -konferenssissa, joka keräsi 2500 kansainvälistä asiantuntijaa Tukholmaan.
SIWI:n puhemiehen David Trouban mukaan 50 - 70 prosenttia mailman sairaaloista on täynnä potilaita, jotka kärsivät helposti estettävissä olevista, veteen liittyvistä sairauksista. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan 80 prosenttia kaikista maailman sairauksista liittyy tavalla tai toisella veteen tai sanitaatioon.
Ongelma ei kuitenkaan ole saanut riittävästi huomiota, ja sitä kuvataankin vesisektorin "orpolapseksi". Ongelma kärsii alimitoitetusta rahoituksesta ja tutkimuksen puutteesta. "Kyseessä on eräs kehityssektorin vaietuista aiheista", sanoo yksi konferenssin tunnetuista asiantuntijoista, Sunita Narain, joka toimii myös intialaisen Centre for Science and Environment -keskuksen johtajana.
"Yhtenä syynä voi pitää aiheen luonnetta tabuna. Henkilökohtaiseksi mielletyistä asioista ei puhuta ääneen niin helposti", World Water Week:n johtaja Johan Kuylenstierna valitti.
Narainin mukaan syytä varovaiseen optimismiin on kuitenkin olemassa: hallitukset ovat alkaneet priorisoida asiaa.
Viemäröinnillä ja hygieniaolosuhteilla on laajakantoisia vaikutteita yhteiskuntaan. YK:n mukaan niillä vaikutetaan suoraan ihmisten kokonaisterveyteen, mutta myös lapsikuolleisuuteen, köyhyyden vähentämiseen, naisten ja lasten asemaan yhteiskunnassa, koulutukseen, ympäristöön sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen.
"Naiset kärsivät eniten puutteellisesta sanitaatiosta", Kuylenstierna sanoi. Gynekologiset sairaudet ja kuukautisiin liittyvät hygieniaongelmat tekevät naisista ja lapsista hyvin haavoittuvaisia. Monet tytöt eivät käy koulua, koska kouluissa ei ole kunnollisia wc-tiloja tai ne ovat yhteiset poikien kanssa. YK:n mukaan puhtaan veden puute vaikuttaa myös koulutukseen; monet sairastuneista lapsista eivät osallistu opetukseen.
Kolmasosa maailman väestöstä (2,6 miljardia ihmistä) jolla ei ole käytössään kunnollisia käymälöitä, tuottaa vuosittain yli 200 miljoonaa tonnia ulostetta, jota ei kerätä tai käsitellä millään tavoin. Tämä aiheuttaa terveysriskejä. Käymälöiden rakentaminen ei olisi kovin kallista Kuylenstiernan mukaan. Hän kritisoi poliittisen tahdon puutetta ja kutsui toteutettua toimintaa skandaaliksi. YK:n mukaan jokaista viemäröintiin ja hygieniaolosuhteisiin sijoitettua dollaria vastaan säästetään 3-34 dollaria terveydenhuollossa, koulutuksessa ja sosioekonomisessa kehityksessä.
YK on julistanut vuoden 2008 kansainväliseksi sanitaation vuodeksi, jotta huomiota keskitettäisiin julkiseen terveydenhuoltoon aikana, kun urbaani köyhyys kasvaa ja slummit laajenevat. "Slummiongelmassa on kyse pitkälti veteen ja viemäröintiin liittyvistä ongelmista", sanoi Inga Bjoerk Klevby, YK:n asumisyhdyskuntaohjelma Habitatin apulaisjohtaja. Noin miljardi ihmistä, joka kuudes maailmassa, elää nykyisin slummeissa köyhyyden ja liikakansoituksen keskellä, missä infrastruktuuri sanitaation ja hygienian osalta on puutteellista. Urbaanin köyhyyden lisääntyminen ei näytä vähentyvän: noin puolet maailman väestöstä elää tällä hetkellä kaupungeissa. Klevbyn mukaan määrän odotetaan kasvavan kahteen kolmasosaan vuoteen 2030 mennessä.
Alkuperäinen artikkeli: Sophie Mongalvy
Lue myös YK:n väestörahaston UNFPA:n raportti kaupungistumisesta (pdf). UNFPA:n suomalainen yhteistyöjärjestö, Väestöliitto, on julkaissut raportista suomenkielisen tiivistelmän (pdf). Tiivistelmän voi tilata maksutta osoitteesta: laura.lipsanen [ät] vaestoliitto.fi