Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11. muistutuksena YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta, jonka tarkoitus on turvata lasten oikeudet turvalliseen elämään, ravintoon, lepoon ja leikkiin, terveyteen sekä koulutukseen. Sopimuksen neljä yleistä periaatetta ovatkin syrjinnän kielto, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehitykseen sekä oikeus osallistua ja tulla kuuluksi.
Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1990. Suomi liittyi sopimukseen elokuussa 1991. Lasten oikeuksien päivä vakiintui viralliseksi liputuspäiväksi Suomessa vuonna 2020.
Sopimuksen voimaantulon myötä maailmassa on tapahtunut merkittävää edistystä lasten oikeuksien turvaamisessa. Valtiot ovat kehittäneet lainsäädäntöään, jossa päätöksenteon vaikutuksia lapsiin pyritään huomioimaan.
Lapsen oikeuksien sopimus on ainut kansainvälinen ihmisoikeussopimus, joka sisältää tiedotusvelvoitteen. Laajasta ratifioinnista ja kehityksestä huolimatta lapsen oikeuksien tuntemus on silti verrattain vähäistä. Jokaisen lapsen oikeuksien toteutumiseksi Suomi on tekemässä YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksesta ensimmäistä kansallista lapsistrategiaa, jossa otetaan huomioon päätöksenteon vaikutukset lapsiin entistä laajemmin.
Tämän päivän tavoite on selkeä: taata kaikille lapsille ja nuorille hyvät elämän eväät. Jokainen teistä on arvokas juuri sellaisena kuin on. Toivotan kaikille onnellista lapsen oikeuksien päivää!#LapsenOikeudet #BarnetsRättigheter pic.twitter.com/RFZSJPI7OK
— Sauli Niinistö (@niinisto) November 20, 2020