17.4.2012
Tukholman rauhantutkimuslaitos SIPRI on julkaissut viimeisimmät tilastot maailman sotilasmenoista. SIPRI:n tilastojen mukaan maailman yhteenlasketut sotilasmenot kasvoivat vain 0,3 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Tämä luku jää SIPRI:n raportin virhemarginaalin sisälle, eli maailmanlaajuiset sotilasmenot ovat pysyneet lähes samoina viimevuotiseen tilanteeseen verrattuna.
Tämä on ensimmäinen kerta 13 vuoteen kun maailmanlaajuisten sotilasmenojen kasvu on hidastunut näin merkittävästi. Tukholman rauhantutkimuslaitos julkaisi uudet tilastot tänään vietettävän kansainvälisen sotilasmenojen vastaisen päivän kunniaksi.
Maailmantalous ajaa asemarkkinoita
Eurooppa on taantumassa. Vuonna 2008 alkaneen kansainvälisen talouskriisin vaikutuksesta EU on ajautunut vakaviin taloudellisiin ongelmiin. Viime vuosina Euroopan valtiot ovat ryhtyneet rajuihin budjettileikkauksiin alijäämäisten talouksien suoristamiseksi. Yksi hyvin yleinen leikkausten kohde on ollut valtioiden puolustusbudjetit. Esimerkiksi Kreikka on vähentänyt sotilasmenojaan noin 26 prosentilla vuodesta 2008 lähtien. Sotilasmenot ovatkin laskeneet viime vuoteen verrattuna eniten Euroopassa, mutta myös Etelä-Amerikassa ja Pohjois-Amerikassa.
Sotilasmenot vähenivät jopa maailman johtavassa asevallassa Yhdysvalloissa. Valtion sotilasmenot laskivat viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1998 - noin 1,2 prosenttia. Myös tämä kehitys on maailmanlaajuisen talouskriisin ansiota, joka sai alkunsa Yhdysvaltojen vuoden 2008 asuntovelkakriisistä. Tilanteeseen on vaikuttanut myös dollarin heikkeneminen. Yhdysvallat käyttää kuitenkin edelleen aseisiin enemmän rahaa kuin seuraavat 9 suurinta asevaltaa yhteensä. Valtion noin 711 miljardin dollarin sotilasbudjetti vastaa 41 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.
Öljyllä aseita
Maailman toisiksi suurimman asevallan Kiinan sotilasmenot kasvoivat viime vuoden aikana noin 6,7 prosenttia. Maan sotilasmenot ovat kasvaneet yhteensä noin 500 prosentilla vuodesta 1995. Kasvu on kuitenkin ollut verrattain tasaista koska sotilasmenojen määrä on jatkuvasti vastannut noin kahta prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Kolmanneksi suurimmat sotilasmenot olivat tällä kertaa Venäjällä, joka kiilasi sotilaskulutuksessa Ranskan ja Britannian ohi. Venäjä lisäsi sotilasmenoja noin 16 prosentilla, koska maan tarkoituksena on uudistaa pääosin Neuvostoliiton ajoilta peräisin olevaa sotilaskalustoa.
Sotilasmenot kasvoivat myös muilla alueilla joissa on onnistuttu välttämään maailmanlaajuisen taantuman vaikutukset. Kasvua sotilasmenoissa oli varsinkin Afrikan, Lähi-idän ja Aasian öljyrikkaissa maissa. Joistain Lähi-idän suurimmista asevalloista kuten Iranista, Arabiemiraateista ja Qatarista ei kuitenkaan ole saatavilla luotettavia tietoja.
SIPRI:n raportin mukaan kansainväliset sotilasmenot tulevat luultavasti pysymään seisahtuneena seuraavien vuosien ajan, kun Yhdysvallat vetää joukkojaan Lähi-idästä ja Euroopan maat jatkavat budjettileikkauksia. Tilanteen voi kuitenkin hyvin nopeasti muuttaa uusi konflikti Lähi-idässä, esimerkiksi Israelin hyökkäys Iraniin.
Lähde: SIPRI