Kompakti ei ole sitova, eikä se puutu itsenäisten valtioiden oikeuteen määritellä, ketä maahan tulee ja keille annetaan lupa siellä oleskella. Kyseessä on siis enemmänkin viitekehys, joka määrittelee keskeiset muuttoliikkeitä koskevat kysymykset, keinoja reagoida niihin sekä yhteisiä tavoitteita.
Kompakti hyväksyttiin joulukuussa 2018. Ennen hyväksymistä, etenkin syksyllä 2018, maailmalla keskusteltiin paljon siitä, mistä sopimuksessa on kyse ja mitä sen hyväksyminen tarkoittaa. Liikkeellä oli myös huhuja ja jopa Euroopan laajuinen kampanja, jossa levitettiin tarkoituksella väärää tietoa asiakirjan sisällöstä ja erityisesti sen sitovuudesta.
Keskustelu kiihtyi lopulta niin paljon, että monet länsimaat kieltätyivät puoltamasta sopimusta yleiskokouksen äänestyksessä. Kompaktia vastustivat äänestyksessä Yhdysvallat, nyt presidentti Donald Trumpin johtamana, sekä Unkari, Puola, Tsekki ja Israel. Yhteensä 12 valtiota, esimerkiksi Itävalta, Australia ja Italia, äänestivät tyhjää.
Siirtolaisuuskompakti liittyy vahvasti siihen kestävän kehityksen tavoitteeseen, joka tähtää eriarvoisuuden vähentämiseen. Sen alatavoitteessa (10.7) maat sitoutuvat tavoitteeseen "mahdollistaa ihmisten turvallinen, järjestelmällinen ja vastuullinen siirtolaisuus sekä liikkuvuus esimerkiksi suunnitelmallisten ja hyvin hallinnoitujen siirtolaispolitiikkojen avulla".
Kompaktin tarkoitus on tukea kansainvälistä yhteistyötä aiheen tiimoilta ja parantaa kansainvälisen siirtolaisuuden hallintoa. Se pyrkii tarjoamaan eri vaihtoehtoja valtioille, jotta ne voivat vastata parhaalla tavalla siirtolaisuuteen liittyviin haasteisiin ja kehittää siihen liittyviä järjestelmiään.
Siihen sisältyy 23 tavoitetta, jotka liittyvät siirtolaisuuteen ja heidän sekä heidän perheidensä suojeluun ja oikeuksiin.
Monet kiittivät pakolaissopimusta erityisesti siitä, että se ensimmäistä kertaa toi vahvasti esiin ilmastonmuutoksen, ympäristökatastrofien sekä muun ympäristön tilan huononemisen yhteyden siirtolaisuuteen. Kompaktissa myönnetään, että ympäristösyyt ovat usein juurisyitä, jotka pakottavat ihmiset muuttamaan.
Kompakti neuvoteltiin YK:n jäsenmaiden kesken ja vastuu sen toimeenpanosta on myös jäsenmailla. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM tukee tätä työtä.
Lue lisää siirtolaisuuskompaktista ja siitä, miten se eroaa samaan aikaan neuvotellusta kansainvälisestä pakolaiskompaktista (Global Compact on Refugees).