Uutinen

Myanmar kohtaa useita haasteita kehityksen tiellä

UNDP:n Myanmarin toimiston päällikkö Toily Kurbanov. Kuva: Eeva Hurmalainen

Myanmar pysyy edelleen vähiten kehittyneiden maiden joukossa, todennäköisimmin vuoteen 2025 asti, arvioi UNDP:n Myanmarin toimiston johtaja Toily Kurbanov. Vuosituhattavoitteiden saavuttamisenkin osalta Kurbanov kehottaa meitä olemaan maltillisia, sillä Myanmar käy nyt läpi useita uudistuksia. Hän sanoo esimerkiksi Vietnamissa ja Laosissa tavoitteiden saavuttamisen aloitetun aikaisemmin kuin, mitä Myanmarissa on ollut mahdollista.

Nopeasti etenevä uudistusprosessi ei ole suoraviivainen

Konflikteista toipuva Myanmar elää Kurbanovin mukaan uudistuksen aikaa ja uudistusprosessi on ollut nopea. Uudistuksia on ollut niin sosiaalisella, taloudellisella kuin poliittisella sektorilla, ja kehitystä on tapahtunut muun muassa hallituksen demokratisoinnissa, yksityisellä sektorilla sekä palveluissa.

Kurbanov sanoo, että uudistukset nähdään yleisesti kiehtovina, mutta niihin liittyy myös haasteita. Hänen mukaansa taloudellisista uudistuksista hyötyvät vain harvat, ja poliittisella puolella tarvitaan rohkeampia askelia, jotta voidaan tehdä muutoksia. Kaakkois-Aasian maiden kasvu voi Kurbanovin mukaan hyödyttää Myanmarin syrjäisiä seutuja, mutta sijoitukset voivat myös aiheuttaa maan anastamista.

Väestö on Kurbanovin mukaan yhä haavoittuvaista, mutta edistystä on silti nähty. Tytöt uskalletaan taas lähettää kouluun, mikä ei ollut mahdollista taisteluiden aikana, ja paikalliset kansalaisjärjestöt ovat aktiivisia ja avoimempia. Järjestöt ovat tukeneet erityisesti naisten asioita ja saaneet aikaan lakialoitteita.

Kurbanov sanoo oppineensa, ettei uudistusprosessi Myanmarissa ole suoraviivaista, vaan prosessissa tapahtuu ajautumista sivuraiteille ja epäonnistumisia. Hän painottaa myös, ettei löydy yhtä ainoaa ratkaisua, jota soveltamalla voidaan ratkaista koko maata koskettavat asiat. Tästä esimerkkinä Kurbanov esittää Myanmarin sisämaan, josta löytyy rakenteellista köyhyyttä, muuttoliikettä ja kiistoja maanomistuksesta. Tämän lisäksi hän tuo esille naisten heikon aseman ja haasteet niin palveluiden saatavuudessa kuin naisten oikeuksissa.

UNDP tukee demokraattista uudistusprosessia

Demokratisoitu hallinto on nykyään Myanmarissa hyväksytty termi, mutta samalla yhä 25% hallituksen jäsenistä on armeijasta valittuja, eikä ole varmaa tuleeko tämä muuttumaan UNDP:stä kerrotaan. Vuoden 2015 vaalien uskotaan kuitenkin kasvattavan demokraattista prosessia.

Vapauden määrä on kasvanut maassa yleisellä tasolla, kuten mediassa, mutta edelleen on lainsäädännöllisiä haasteita. Huolenaiheena on myös uusia yhdistyksiä koskeva lainsäädäntö, ja erityisesti yhdistysten vapauden takaaminen. Myanmarin lakeja tarvitseekin UNDP:n mukaan päivittää ja lakien laatimiseen tarvitaan konsultaatiota. Yksi maan suurista ongelmista on maanomistusoikeuksien lainsäädännön säätäminen.

UNDP:n mukaan armeijan hallinnoima oikeusjärjestelmä nähdään korruptoituneena ja suuri ongelma on se, että ihmiset eivät luota oikeusjärjestelmään. Onkin tärkeää, että järjestelmä olisi toimeenpanoelimestä riippumaton. Olennaisina askelina kehitykseen nähdään myös se, että etniset alueet voivat itse valita johtavat ministerinsä ja, että vaalijärjestelmä uudistettaisiin.

Rauhan edistämisen ja kansainvälisen vaikutuksen tärkeys

Kurbanovin mukaan rauhanprosessi on Myanmarissa meneillään, mutta sisäiset konfliktit aiheuttavat edelleen huolta. Haasteet rauhanprosessissa liittyvät Kurbanovin mielestä valtataisteluun, perustuslakiprosessiin ja armeijan rooliin. Hän toivookin, että rauhanprosessissa päästäisiin kansalliseen aseleposopimukseen.

Ulkomailta toivotaan sijoituksia, sillä suorat sijoitukset Myanmariin ovat Kaakkois-Aasian maita lukuun ottamatta vähentyneet. Kurbanov arvioi tämän johtuvan Kiinan vetäytymisestä maasta projektien päätyttyä ja länsimaisten sijoitusten puuttumisesta.

Suomella nähdään olevan Myanmarin kehityksen kannalta asiantuntevaa tietämystä sukupuoli ja ympäristöasioista. Kurbanov mainitsee myös Suomen humanitaarisen avun ja sen, että Suomi ja muut pohjoismaat ovat sijoittaneet monikansallisiin järjestelmiin, josta seuraa Myanmarin kannalta hyvää kehitystä.

Teksti: Linda Kaljala

Lue lisää UNDP:n työstä Myanamarissa tästä.