YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen 75-juhlavuosi viitoittaa helmikuussa käynnistynyttä YK:n ihmisoikeusneuvoston 52. istuntoa. Viisiviikkoinen istunto alkoi Genevessä maanantaina 27.2. ja kestää huhtikuun 4. päivään saakka. Istunto on ennätyksellisen pitkä, asialistalla on noin 40 päätöslauselmaa, lukuisia maatilanteiden läpikäyntejä, temaattisia asiakokonaisuuksia sekä erityisraportoijan nimeämisiä ja mandaattien uusimisia.
Avajaisistunnon puheenvuoroissa korostettiin ihmisoikeuksien universaaliutta sekä voimassa olevan ihmisoikeussopimusjärjestelmän globaalia velvoittavuutta. Suomen puheenvuoron piti ulkoministeri Pekka Haavisto, joka nosti esille naisten ja tyttöjen oikeudet, käynnissä olevien konfliktien ihmisoikeusvaikutukset sekä kansainvälisen yhteisön velvollisuuden toimia ja puuttua ihmisoikeusloukkauksiin.
Naisten ja tyttöjen oikeudet heikentyvät maailmalla
Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat heikentyneet huolestuttavasti joka puolella maailmaa. Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia vastustava anti-gender -liike ajaa naisten asemaa alaspäin monilla eri tasoilla. Erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien kaventaminen vaarantaa naisten itsemääräämisoikeuden ja uhkaa miljoonien naisten terveyttä ja hyvinvointia. Osallistumisoikeuksien rajoittaminen ja mielipiteen ilmaisun estäminen vaikeuttavat merkittävästi naisten yhteiskunnallista osallistumista. Covid19-pandemian vaikutukset, sodat ja aseelliset konfliktit, yllättävät luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutoksen myötä vaikeutuneet elinolosuhteet heijastavat myös vaikutuksensa erityisesti tyttöjen ja naisten elämään ja oikeuksiin.
Monet tällä hetkellä käynnissä olevat sodat ja pitkittyneet konfliktit haastavat ihmisoikeuksia eri puolilla maailmaa ja näkyvät myös neuvoston työssä. Maakohtaisia tilanteita ja päätöslauselmia on istuntokaudella käsittelyssä useita koskien muun muassa Ukrainan, Palestiinalaisalueiden, Etiopian, Myanmarin, Iranin, Etelä-Sudanin ja Syyrian tilannetta. Lisäksi Ihmisoikeusneuvosto nimittää aiemman sitoumuksensa mukaisesti erityisraportoijan tarkkailemaan Venäjän ihmisoikeustilannetta.
"Afganistanin naisia ei saa jättää yksin"
Afganistanin maakohtainen tilanne on käsittelyssä maaliskuun toisella viikolla. YK:n Afganistanin erityisraportoijan Richard Bennetin raporttiin on sisällytetty nyt myös erityinen nais- ja lapsifokus. Taleban-hallinnon päätökset sulkea naiset yhteiskunnan ulkopuolelle on osoitus laajamittaisesta ihmisoikeusloukkauksesta, joka koskettaa jokaista afganistanilaista naista. Kieltämällä tytöiltä koulutuksen, naisilta työnteon ja vapaan liikkumisen, on naisten oikeudet mitätöity maassa käytännössä kokonaan.
Suomi korosti omassa puheenvuorossaan, että Afganistanin naisia ei saa jättää yksin. Lukuisat afgaaninaiset asettavat itsensä jatkuvasti vaaraan pyrkiessään toimimaan selviytyäkseen arjessaan ja auttaessaan toinen toisiaan. Koko kansainvälisen yhteisön tulee jatkaa ponnisteluja naisten aseman parantamiseksi erityisesti äärimmäisen haastavissa olosuhteissa.
Miten turvataan lasten oikeudet kriiseissä?
Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta aseellisissa konflikteissa on tullut uudella tavalla näkyväksi myös meillä Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä. Seksuaalinen väkivalta, raiskaukset, pakkosiirrot ja suodatusleirit ovat vain jäävuoren huippu, joilla on suuria vaikutuksia erityisesti lapsiin, kokijoina ja osallisina. Maaliskuun puolivälissä Ihmisoikeusneuvosto käsittelee kahden päivän ajan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lasten asemaa aseellisissa konflikteissa. Lapsiin kohdistuva erityinen suojeluvastuu ja lasten oikeuksien turvaaminen konflikteissa edellyttää myös keskustelua uudenlaisista mekanismeista lasten oikeuksien turvaamiseksi kriisitilanteissa.
Suomi vastaa ihmisoikeusneuvoston antamiin suosituksiin
Kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus puuttua ja toimia ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi riippumatta siitä missä päin maailmaa ne tapahtuvat. Jokaisella valtiolla on myös velvollisuus huolehtia oman maansa ihmisoikeustilanteen kehittämisestä. Tämä velvoite koskee myös Suomea. Suomen kansallinen ihmisoikeustilanne arvioitiin viime vuoden marraskuussa ihmisoikeusneuvoston maakohtaisessa vertaisarvioinnissa, niin sanotussa UPR-menettelyssä. Suomi sai vuoropuhelussa kaikkiaan 229 suositusta yhteensä 89 valtiolta.
Suomi otti kaikki saamansa suositukset tarkasteltuun ja niiden käsittely kotimaassa on tehty poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden kanssa. Suomi jätti omat vastauksensa YK:n ihmisoikeusneuvostolle helmikuussa ilmoittaen hyväksyvänsä saamistaan suosituksista 168, hyväksyvänsä osittain 16 ja ottavansa tiedoksi 45 suositusta. Suomen UPR-tarkastelu hyväksytään lopullisesti ihmisoikeusneuvoston istunnossa maaliskuun kolmannella viikolla.
Suomi pitää esillä naisten ja tyttöjen oikeuksia
Suomelta odotetaan ihmisoikeusneuvoston jäsenenä vahvaa ihmisoikeuksia edistävää politiikkaa. Suomi pyrkii sitoumustensa mukaisesti parantamaan erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia, pitämään esillä ympäristön ja ihmisoikeuksien välistä yhteyttä, vahvistamaan demokratiaa ja toimimaan avoimen kansaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi.
Ihmisoikeuksien toteutumisen edellytys on moniääninen ja jokaisen mukaan ottava yhteiskunta. Se mahdollistaa osallistumisen ja osallisuuden riippumatta yksilön taustasta, vakaumuksesta, seksuaalisesta- tai sukupuolisesta suuntautuneisuudesta, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai muusta henkilökohtaiseen ominaisuuteen vaikuttavasta tekijästä. Suomella on kuluvalla istuntokaudella oma aloite riittävästä asumisen tasosta sekä yhteinen naisten päivän puhe Meksikon kanssa. Suomelta on toivottu aloitteellisuutta myös uusien maakohtaisten kysymysten esiin nostamiseksi.
Neuvosto on haasteiden edessä
Käynnissä olevasta istuntokaudesta ennustetaan haastavaa. Ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen edellyttää kaikkien ihmisoikeuksien voimaan saattamista, kaikkialla maailmassa. Se miten tehokkaasti neuvosto kykenee toimimaan ihmisoikeuksien edistämiseksi ja nykyisten haasteiden poistamiseksi edellyttää neuvoston jäseniltä vahvaa yhteistyötä. Neuvoston päätökset vaativat enemmistön hyväksynnän ja ne ovat ennen kaikkea poliittisia, neuvostolla ei ole toimivaltaa sanktioihin tai pakotteisiin. Haastavassa maailmantilanteessa ihmisoikeusneuvostolta tarvitaan nyt erityisen vastuullista ja rohkeaa toimintaa, vastuuperiaatteen vahvistamisen ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden vastuuseen saattamisen tulee olla tämän istuntokauden keskeisin tavoite.
Ihmisoikeusneuvoston istuntoa voi seurata täältä: UN Web TV