"Kansainvälinen solidaarisuus ja monenkeskinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan", näin aloittaa Nobel-komitea palkintoperustelut.
WFP saa palkinnon pyrkimyksistään torjua nälkää ja edistää rauhan edellytyksiä konfliktialueilla.
Palkinnon myöntäminen kuvaa hyvin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden linkittymistä toisiinsa. "Nälänhätää torjumalla luomme samalla rauhaa maailmaan", sanoo YK-liiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.
YK-järjestöt ovat nostaneet esiin viime aikojen huolestuttavan kehityksen: nälkää näkevien määrä on jälleen kääntynyt kasvuun. Myös Nobel-komitea kertoo palkintoperusteluissaan, että viime vuonna akuutista nälästä kärsi 135 miljoonaa ihmistä, mikä on suurin luku moniin vuosiin.
Tilannetta pahentaa koronakriisi. WFP varoitti keväällä, että koronapandemia voi lähes kaksinkertaistaa akuutista nälästä kärsivien ihmisten määrän, nostaen luvun yli neljännesmiljardiin vuoden 2020 loppuun mennessä.
Lue lisää: Koronakriisi voi kaksinkertaistaa nälästä kärsivien määrän
YK:n World Food Programme on maailman suurin humanitaarinen järjestö, joka pelastaa ihmishenkiä hätätilanteissa, rakentaa vaurautta ja tukee kestävän tulevaisuuden luomista ihmisille, jotka ovat joutunut kokemaan konfliktien, luonnonkatastrofien ja ilmastonmuutoksen seurauksia.
Suomi on yksi WFP:n tärkeimmistä perusrahoituksen tarjoajista.
Järjestö on korostanut sitä, että Suomenkin myöntämä "korvamerkitsemätön" tuki, eli yleisrahoitus on erittäin oleellista. Se mahdollistaa nopean hätäavun tarjoamisen kriisikohteissa.
Viime vuonna WFP auttoi 97:ää miljoonaa ihmistä 88 maassa. Tänä vuonna järjestö arvioi avun piirissä olevien määrän nousevan 137 miljoonaan.
WFP:n sivuilla on tietoa myös suomeksi, löydät ne täältä.
BREAKING NEWS:
— The Nobel Prize (@NobelPrize) October 9, 2020
The Norwegian Nobel Committee has decided to award the 2020 Nobel Peace Prize to the World Food Programme (WFP).#NobelPrize #NobelPeacePrize pic.twitter.com/fjnKfXjE3E
"Liikuttava tunnustus WFP:n työntekijöiden tekemää työtä kohtaan"
WFP:n pääjohtaja David Beasleyn mukaan Nobelin rauhanpalkinnon myöntäminen World Food Programmelle on liikuttava tunnustus WFP:n työntekijöiden tekemää työtä kohtaan.
Tässä WFP:n pääjohtajan kirjoitus palkinnosta:
"WFP:n työntekijät riskeeraavat oman elämänsä päivittäin toimittaakseen ruokaa ja avustusta lähes 100 miljoonalle nälkäiselle lapselle, naiselle ja miehelle ympäri maailmaa. Ihmisille, joista monen elämä on revitty julmasti hajalle epävakauden, turvattomuuden ja konfliktien takia.
Jokaisella maailman 690 miljoonalla nälässä olevalla ihmisellä on oikeus elää rauhassa ja ilman nälkää. Tänään Norjan Nobel-komitea on kääntänyt globaalin valokeilan näihin ihmisiin ja konfliktien tuhoisiin seurauksiin. Ilmastoshokit ja taloudelliset paineet ovat lisänneet ihmisten ahdinkoa entisestään. Samaan aikaan globaalin pandemian rajut vaikutukset talouksiin ja yhteisöihin ajavat miljoonia ihmisiä nälän partaalle.
Missä on konflikteja, siellä on nälkää. Ja missä on nälkää, siellä on usein konflikteja.
Tämä päivä on muistutus siitä, että ruokaturva, rauha ja vakaus kulkevat käsi kädessä. Ilman rauhaa, emme voi saavuttaa globaalia tavoitettamme maailmasta ilman nälkää; ja niin kauan, kun maailmassa on nälkää, emme voi ikinä saavuttaa rauhanomaista maailmaa.
WFP muistuttaa ruokaturvattomuudesta
- Noin 265 miljoonaa ihmistä alhaisen ja keskitulotason maissa tulee kärsimään akuutista ruokaturvattomuudesta vuoden 2020 loppuun mennessä, ellei pikaisiin toimiin ryhdytä (lähde: WFP:n ennuste).
- Suurin osa vuonna 2019 akuutista ruokaturvattomuudesta kärsivistä ihmisistä oli maissa, jotka kärsivät konflikteista (77 miljoonaa), ilmastonmuutoksesta (34 miljoonaa) ja taloudellisista kriiseistä (24 miljoonaa ihmistä). (lähde: Global Report on Food Crisis –raportti).
- Pahimmat ruokakriisit koettiin kymmenessä maassa vuonna 2019. Maat olivat Jemen, Kongon demokraattinen tasavalta, Afganistan, Venezuela (Venezuelan bolivariaaninen tasavalta), Etiopia, Etelä-Sudan, Syyria, Sudan, Nigeria ja Haiti. (lähde: Global Report on Food Crisis –raportti).
- Etelä-Sudanissa 61 prosenttia väestöstä oli ruokakriisissä (tai pahemmassa tilassa) vuonna 2019. Myös kuudessa muussa maassa vähintään 35 prosenttia väestöstä oli ruokakriisissä. (lähde: Global Report on Food Crisis –raportti).