Noin sata nuorta eri puolilta Suomea kokoontui viime perjantaina Turun yliopistolle pohtimaan uusia kestävän kehityksen tavoitteita sekä muita YK-teemoja. Jokavuotinen Nuorten ja opiskelijoiden YK-päivä järjestettiin tällä kertaa yksipäiväisenä.
Uusi kestävän kehityksen toimintaohjelma (Agenda 2030) sai Nuorten ja opiskelijoiden YK-päivänä puhujilta kiitosta etenkin siitä, että se tuo yhteen vuosituhattavoitteet ja Rion kestävän kehitykseen agendan. Näissä tavoitteissa sosiaalisten elinolojen parantamista ja ympäristöasioita katsotaan osana samaa pakettia.
”Tuntui ihan hullulta, että hiihdimme kahta latua ja katsoimme kehitystä ja ympäristöä erikseen. Vihdoinkin on yhteinen agenda!” iloitsi kehityspolitiikan tutkija ja kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Stocchetti.
Päivän aikana painotettiin moneen kertaa myös sitä, että agenda on universaali ja integroitu – eli se koskee kaikkia maita ja yhtäkään tavoitteista ei voi ajatella irrallaan toisista. Kaikkien pitää miettiä nimenomaan kokonaisuutta, muistutti tilaisuudessa puhunut lähetystöneuvos Sami Pirkkala ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta.
”Politiikkakoherenssi on tärkeää. Pitää siis olla tarkka siitä, että kun edistetään jotain tiettyä tavoitetta, ei samaan aikaan aiheuteta jotain sellaista, mikä aiheuttaisi takapakkia toisessa tavoitteessa.”
Sami Pirkkala Nuorten ja opiskelijoiden YK-päivässä Turussa.
Seuranta ja toteutus tapahtuu monella tasolla
Nyt kun tavoitteet on sovittu, pitää ryhtyä tuumasta toimeen. Tavoitteiden edistymisen seurantaa on Pirkkalan mukaan pohdittu perusteellisemmin kuin vuosituhattavoitteiden kohdalla.
Globaalilla tasolla korkean tason poliittisella foorumilla (High Level Political Forum, HLPF) on keskeinen rooli tavoitteiden maailmanlaajuisen edistymisen seurannassa. Alueellisen tasolla maat voivat lähinnä verrata kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Kansallinen taso on tärkein sekä seurannan että toteutuksen suhteen.
”Maat luovat omat toimeenpanosuunnitelmat. Suomessa ollaan parhaillaan tekemässä analyysiä siitä, mikä on lähtötasomme suhteessa tavoitteisiin. Analyysin pitäisi valmistua keväällä, ja sen perusteella tehdään suunnitelma tavoitteiden toimeenpanosta”, kertoi Pirkkala.
”Tavoitteiden toteuttamisessa on kaksi ulottuvuutta. Sisäinen on se, mitä me teemme täällä Suomessa. Ulkoinen on se, miten me Suomena voimme tukea muita tavoitteiden toteuttamisessa, esimerkiksi kehityspolitiikan avulla.”
Agendan edistämisestä on Suomessa vastuussa kestävän kehityksen toimikunta, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri.
”Kestävän kehityksen toimikunnan tarkoitus on saada suomalainen yhteiskunta mahdollisimman laajasti tähän mukaan. Yksi tapa on kestävän kehityksen sitoumus, joka on globaalisti ainutlaatuinen mekanismi”, Pirkkala huomautti.
Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen – lupauksen pyrkiä konkreettiseen tavoitteeseen, joka edistää kestävää kehitystä – voi tehdä yritys, organisaatio tai yksityishenkilö.
Marikki Stocchetti kysyi Nuorten ja opiskelijoiden YK-päivän osallistujilta, uskovatko he uuden agendan muuttavan ajatteluamme ja toimintaamme.
Kestävässä kehityksessä ovat kaikki mukana
”Hallitukset ovat vastuussa kansalaisille, ja kansalaiset voivat vaatia seuraavissa vaaleissa muutosta, jos hallitus ei edistä kestävän kehityksen ohjelmaa”, Pirkkala muistutti.
Myös Marikki Stochetti painotti kansalaisyhteiskunnan tai aktivismin rooli sekä tavoitteiden mahdollistamisessa että niiden toteutuksessa.
”Ilman nuoriso- ja ympäristöliikettä meillä ei olisi tätä kestävän kehityksen agendaa, joka meillä nyt on. Nyt tarvitaan ei vain tieteellistä näyttöä, mutta myös poliittista tahtoa, jotta ihmiset todella ovat näiden tavoitteiden takana”, sanoi Stocchetti.
Perinteiset rajanvedot ovat myös muuttumassa, Euroooppa on talouskriisissä ja toisaalta köyhimmillä mailla on joillain talouskasvu huipussaan, Stocchetti totesi.
”Uudessa agendassa olemme kaikki kehitysmaita. Enää ei ole kyse siitä, että teollisuusmaat ovat käyneet läpi jonkun historiallisen prosessin, ja muiden maiden pitää seurata perässä ja niin sanotusti kehittyä”, Stocchetti huomautti.
”Tämän agendan aika on todellakin nyt. Ja nyt vastuu on kaikilla ihmisillä ja kaikilla mailla. Kysymykseni kuuluu, onko uusi agenda riittävä uuttamaan ajatusmaailmaamme ja tapojamme kestävämpään suuntaan?”
Kyse on siis paitsi yksilöiden toimintatavoista, myös laajemmasta yhteiskunnan toimintatapojen muutoksesta. Agendan ensimmäinen testi ovat marras-joulukuussa käytävät ilmastoneuvottelut.
”Jos ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan, se vaikuttaa oikeastaan näiden kaikkien tavoitteiden saavuttamiseen. Toisaalta jos Pariisista tulee hyvä neuvottelutulos, se antaa puhtia koko agendan pyörittämiseen”, Stocchetti totesi.
Suomen YK-nuoret vetivät iltapäivällä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviö työpajoja osallistujille.
Työelämäpaneelissa kokemuksistaan kertoivat vuoden 2015 YK-nuorisodelegaatti Mikkel Näkkäläjärvi, Suomen YK-suurlähetystössä New Yorkissa harjoittelussa ollut Anni Tervo ja YK:n apulaisasiantuntijana (JPO) uransa alkuvaiheessa toiminut Elina Saaristo-Diatta.