Mikäli parlamentti hyväksyy lakiesityksen, Keniasta tulisi järjestyksessä toinen afrikkalainen valtio, joka lieventäisi ankaraa aborttilakiaan. Afrikan valtioista vain Etelä-Afrikka on vuonna 1997 vienyt parlamentissaan läpi aborttikäytäntöjä lieventävän lain.
Naisasianajajien kansainvälisen keskusjärjestön Kenian-osaston, Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen liiton ja Kenian lääkäriliiton alulle paneman lakiesityksen tulevaisuus näyttää kuitenkin melko heikolta.
"Kenia ei ole valmis siihen", sanoo Kansalliseen sateenkaarikokoomukseen kuuluva asianajaja Alice Wahome. "Parlamentissa on 20 naista ja 200 miestä. Kirkot ja patriarkaaliset sosiaaliset normit eivät myöskään tule hyväksymään uudistusta", Wahome toteaa.
Kenian nykyinen aborttilaki on vuodelta 1897. Sen mukaan abortin suorittava henkilö on syyllistynyt rikokseen ja että kyseisestä rikoksesta määrättävä vankeusrangaistus on 14 vuotta. Raskaana olevalle naiselle laki määrää abortista tai sen yrityksestä seitsemän vuoden vankeusrangaistuksen
Lain mukaan abortin saa tehdä ainoastaan silloin, jos äidin henki - lääkäreiden harkinnasta riippuen - on vaarassa. Tätä lain kohtaa sovelletaan kuitenkin vain hyvin harvoin, ja tosiasiassa lain katsotaan nostaneen turvallisissa olosuhteissa tehtyjen aborttien hintoja ja ajaneen abortin haluavia naisia yhä enemmän laittomasti abortteja suorittavien käsiin.
Kenian terveysministeriön vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan Keniassa tehdään vuosittain noin 300 000 laitonta aborttia. Näistä noin 20 000 tapauksessa nainen joutuu sairaalahoitoon abortista aiheutuneiden komplikaatioiden vuoksi.
Miksi uusi laki?
Kenian lääkäriliittoon kuuluvien Boaz Otieno-Nyunyan ja Peter Bundi Gichangin mukaan nykyinen laki ei selkeästi määrittele, milloin elämä alkaa tai milloin äidin henki on vaarassa, toisin sanoen milloin abortti voidaan laillisesti tehdä. Lisäksi moninaiset ja joskus ristiriitaisetkin aborttia koskevat oikeustulkinnat vaikeuttavat lääkäreiden päätöksentekoa ja työtä.
"Laki on tehoton ja sitä vaikeaa valvoa", Otieno-Nyunyan ja Bundi Gichangi toteavat. He haluaisivat laajentaa lääkäreiden päätäntävaltaa ja uudistaa aborttilain. "Meidän tulisi jättää aborttipäätöksen tekeminen naiselle ja tarjota hänelle valinnan mahdollistava turvallinen ympäristö", Otieno-Nyunyan ja Bundi Gichangi sanovat.
Abortteja suorittavien lääkäreiden oikeussuojan parantamisen lisäksi Otieno-Nyunya ja Bundi Gichangi peräänkuuluttavat abortin laillistamista myös muun muassa raiskaus- ja insestitapauksissa tai jos äiti kärsii vaikeasta psyykkisestä sairaudesta. Lisäksi ehkäisyn pettäminen ja sosiaalinen stigma voisivat Otieno-Nyunyan ja Bundi Gichangin suosituksen mukaan toimia abortin perusteina.
Miksi juuri nyt?
Kansainvälisten sopimusten mukaan Kenian on parannettava kansalaistensa lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä, jotta äitien ja lasten kuolleisuus saataisiin vähenemän YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Afrikan unionin valtioiden päämiesten ja hallitusten vuonna 2003 allekirjoittama Maputon pöytäkirja velvoittaa valtiot kunnioittamaan ja edistämään naisten terveyttä erityisesti lisääntymis- ja seksuaaliterveyden saralla. Velvoitteiden täyttäminen vaatii lakien uudistamista, johon myös voimassa olevien aborttilakien muuttaminen liittyy.
Keniassa tällä hetkellä meneillään oleva aborttikeskustelu ei ole lajissaan maansa ensimmäinen. Samantyyppinen aloite käynnistettiin vuonna 2004, jolloin poliittiset puolueet olivat uudistamassa maan perustuslakia.
"Kyseessä on vanha taistelu, jonka puolesta ollaan valmiita taistelemaan uudelleen", Alice Wahome sanoo. Hän muistaa, kuinka kirkko ja miesvaltaiset perustuslailliset rakenteet estivät aiemman yrityksen aborttilain uudistamisesta.
Nyt presidentti Mwai Kibakin ja pääministeri Raila Odingan koalitiohallituksen tehtävänä on seuraavan vuoden kuluessa luonnostella uusi perustuslaki. Ihmisoikeusaktivistit ja lääkärit näkevät prosessin mahdollisuutena puskea uutta aborttilakia eteenpäin.
Tällä kertaa aborttilain uudistamisen kannattajilla on hienonhienoiset mahdollisuudet saada hieman enemmän poliittista tukea vallassa olevalta liittoumalta.
Vesivarojen ja -huollon ministerinä Martha Karoa sanoi vuoden 2004 aborttikeskustelun yhteydessä lääkäreille: "Älkäämme haudatko päätämme hiekkaan, vaan antakaamme tekopyhyyden päättyä ja järjen hallita. Älkäämme tehkö abortteja yksityisesti itsellemme, vaimoillemme tai tyttärillemme ja samalla uskotelko tuomitsevamme käytäntöä, koska tuomitseminen on poliittisesti ja sosiaalisesti oikea teko... Kunnioittakaamme naisen ruumiin koskemattomuutta, älkäämme tehkö siitä taistelukenttää."
Nyt oikeusministerinä toimiva Karua on syvästi sitoutunut uuden perustuslain luonnostelutyöhön. Hän on myös ilmoittanut osallistuvansa vuoden 2012 presidentinvaaleihin ja kampanjoi jo ahkerasti; onhan naisten poliittinen voimaantuminen viime kädessä ratkaisevaa myös aborttikeskustelun lopputuloksen kannalta.
Lähde: