YK:n edustajat ovat vastaanottaneet Pallonkutistajien vetoomuksen puhtaampien merten puolesta YK:n päämajassa New Yorkissa. Pallonkutistajat on Suomen YK-liiton kestävän kehityksen kampanja, joka on nostanut esiin erityisesti muovijätteen määrän nopean lisääntymisen maailman merissä. Maailman johtajat sopivat juuri viime viikonloppuna globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista, jotka ohjaavat kansainvälistä kehitystä vuoteen 2030 saakka. Merten ja vesistöjen tilan parantaminen on yksi näistä tavoitteista.
Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko luovutti 21 organisaation ja yli 4000 yksityishenkilön allekirjoittaman vetoomuksen Gabriele Goettsche-Wanlille, joka on YK:n meriyksikön johtaja (Division for Ocean Affairs and the Law of the Sea, DOALOS). Luovutustilaisuudessa oli läsnä myös neuvonantaja Alice Hicuburundi.
Sopimusten toimeenpano avainasemassa
Goettsche-Wanli kiitteli Pallonkutistajia siitä, että kampanja on pitänyt merten muovijäteongelmaa esillä. Vaikka ongelmasta ollaan oltu koko 2000-luvun ajan varsin tietoisia, aihe on noussut vahvemmin YK:n asialistalle vasta viime vuosien aikana.
Merten saastumista käsitellään useissa YK:n alaisissa sopimuksissa, joista laajin on YK:n merioikeusyleissopimus (United Nations Convention of the Law of the Sea). Pallonkutistajat-kampanja on vedonnut päättäjiin Suomessa ja kansainvälisesti, jotta muovijätteen vähentämiseen tähtäävää lainsäädäntöä edistettäisiin kansainvälisillä areenoilla, etenkin YK:ssa. Suomessa vetoomus allekirjoituksineen luovutettiin ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle viime viikolla.
Goettsche-Wanli myönsi, että uudelle sopimuksellekin voi olla tarvetta, mutta ensisijaisesti nykyisten sopimusten allekirjoittajavaltiot pitäisi saada huolehtimaan myös niiden toimeenpanosta.
”Nyt YK:ssa hyväksytty kestävän kehityksen ohjelma ja erityisesti sen 14. tavoite (parantaa merten tilaa ja vähentää saastumista) tarjoavat hyvän tilaisuuden nostaa merten tilaa kokonaisvaltaisemmin esiin. Toimeenpano-ohjelmien ja indikaattoreiden pohdinta on kuitenkin vasta alkamassa, ja se työ tulee olemaan haastavaa.”
Goettsche-Wanli tarkensi tarkoittavansa muun muassa sitä, millä tavoin merten puhdistumista jatkossa mitataan – eli mistä tosiasiallisesti puhutaan, kun puhutaan että meristä on puhdistettu vaikkapa 10 prosenttia. Hänen mukaansa onkin tärkeää, että kaikki asianosasiset ovat mukana toimeenpano-ohjelmien kansallisessa suunnittelussa.
Monet muovit ovat kertakäyttöisiä ja useat kosmetiikkatuotteet sisältävät mikroskooppisen pientä mikromuovia. Pallonkutistajat-kampanja on muistuttanut, että tapamme kuluttaa ja tuottaa hyödykkeitä on pitkällä tähtäimellä kestämätön. YK:ssakin asiaan on paneuduttu, ja Rio+20 -huippukokouksen yhteydessä hyväksytty kulutuksen ja tuotannon 10-vuotiohjelma on tästä yksi esimerkki.
Goettsche-Wanlin mielestä jatkossa olisikin tärkeää pohtia, voitaisiinko esimerkiksi kalaverkkoja valmistaa toisenlaisesta materiaalista ja miten muovinkäyttöä voitaisiin vähentää niin tekstiilituotteissa kuin kosmetiikassakin. Toisaalta käytetty muovi tulisi kierrättää jatkossa entistä tehokkaammin.
”Paljon voitaisiin tehdä kestävien kulutustapojen edistämiseksi. Aloitteita tarvitaan kuitenkin myös teollisuuteen”, Goettsche-Wanli totesi.
Jätteenhuolto ratkaisun ytimessä
Valtaosa meriin kulkeutuvasta muovijätteestä on peräisin maalla tapahtuvasta toiminnasta – esimerkiksi yhdyskuntajätteestä ja teollisuuden tai rakentamisen jätteestä. Myös kalastusverkot ovat yksi merkittävä merten roskaaja. Monissa maissa jätteenhuolta ei ole järjestetty vielä yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. DOALOSin Goettsche-Wanli muistuttaa, että meriroskaan liittyviä ongelmia on paljon myös siellä, missä olisi tahtoa ratkaista asia.
"Esimerkiksi pienten saarivaltioiden edustajat ovat huolissaan siitä, ettei heillä ole riittävää jätteenhuoltokapasiteettia ja osaamista."
Monet havahtuivat muovijäteongelman laajuuteen vasta Kuala Lumpurista Pekingiin matkanneen malesialaisen matkustajakoneen pudottua mereen viime vuoden maaliskuussa. Ihmeteltiin, miten matkustajakoneen kokoinen asia voi kadota merenpohjaan niin täydellisesti.
”Jäin ihmettelemään, mitä kaikkea muuta merenpohjassa voi todellakin olla ja mihin kaikkeen se vaikuttaa”, Goettsche-Wanli totesi.
Kansalaisjärjestöillä vaikuttamisen paikka
YK:n meriyksikön johtaja Gabriele Goettsche-Wanli totesi, että meriin liittyviä asioita käsitellään eri maiden ministeriöissä ’siilomaisesti’, vaikka ongelma koskee useiden ministeriöiden hallinnonaloja yhtäaikaisesti.
”Kansalaisjärjestöinä teillä on mahdollisuus vaikuttaa kotimaissanne poliittisen tahdon vahvistamiseen, sillä sitä monissa maissa puuttuu – myös niissä 166 jäsenmaassa, jotka ovat merioikeusyleissopimuksen allekirjoittaneet.”
Ensimmäinen askel toimeenpanossa on jo allekirjoitettujen sopimusten edellyttämien toimenpiteiden toteutus kansallisesti ja alueellisesti.
"Siitä on hyvä lähteä liikkeelle ja se auttaa jo paljon."
Lue lisää Pallonkutistaja-kampanjasta ja merten muovijäteongelmasta osoitteessa: pallonkutistajat.fi (myös englanniksi ja ruotsiksi)
Vetoomukseen ei kerätä enää allekirjoituksia, mutta Pallonkutistajat-visaa voi osoitteessa edelleen pelata ja voittaa samalla YK-liiton Sinisiä tuotteita. Sivustolla voi myös selata Pallonkutistajien ekovinkkejä ja jakaa omia hyväksi koettuja tapoja vähentää muovia arjessa. Kampanjaan liittyi nimikilpailu, jossa yleisöä pyydettiin keksimään nimi maailman uudelle mantereelle, joka on kokonaan ihmisen tekemä. Nimikilpailun voitti 'Trashlantis'. Pallonkutistajat Twitterissä: #pallonkutistajat #globeshrinks
Lisää tietoa merten muovijäteongelmasta esim.:
Viimeaikaisia uutisia merten muovijäteongelmasta mm.:
YLE: Muovi kuuluu jo monen ruokavalioon
Maailma.net: Miten ratkaista merten muovijäteongelma?
Pallonkutistajat etsivät nimeä maailman kahdeksannelle mantereelle
Suomenkielistä tietoa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista: