14.6.2012
Helsingin yliopiston talouden ja politiikan tutkimuksen laitos järjesti keskustelutilaisuuden ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästä maailmasta tulevaan Rio+20- konferenssiin liittyen. Puhujina tilaisuudessa olivat presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Kepan kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo. Keskustelua johti tekniikan tohtori Kaarin Taipale.
Presidentti Tarja Halonen aloitti tilaisuuden painottamalla, että Rio+20- kokouksen lähestyessä on ymmärrettävä ympäristötekojen vastuu ja seuraukset. Halonen pitää mahdollisia kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals, SDG) tärkeinä YK:n vuosituhattavoitteiden täydentäjinä ja jatkajina.
"Nopeasti kehittyvät kehitysmaat on länsimaiden lisäksi saatava vastuun piiriin, sillä jollei pian päästä yhteisiin kantoihin, tulee tulevaisuuskin olemaan epäoikeudenmukainen."
Halonen mainitsee maailman äärimmäisen köyhyyden puolittamisen erittäin tärkeänä vuosituhattavoitteena.
Odotukset konferenssilta
Presidentti Halonen kertoo itse lähtevänsä Rio+20 - konferenssiin realistisen optimistisena. Hän toivoo, että Riosta löytyy valmius ja halukkuus muuttaa kehityksen suuntaa. Keinot ovat jo tiedossa, enää puuttuu poliittinen tahto. Yksi näistä keinoista on vihreä talous, joka vaatii kultakin maalta uusia energiavaatimuksia.
Rio+20 -kokouksen lopputuloksena syntyvä The Future We Want -asiakirja ei tule olemaan maita sitova, mutta Halonen toivoo silti päättäjiltä yksimielisyyttä. Hänen mukaan Rio+20 -konferenssissa tullaan alleviivaamaan entistä enemmän päätöksenteon kokonaisuutta, ottaen huomioon yhtälaisesti ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökannat. Myös kansalaiset ja yritysmaailma on sisällytetty entistä paremmin globalisaatiokeskusteluun ja päätöksentekoon.
Rio+20 -konferenssi poliittisen tahdon näytönpaikka
Ulkoministeri Erkki Tuomioja toteaa puheenvuoronsa aluksi, että monet asiat, joista ei ennen tarvinnut piitata, on nykyisen väestönkasvun takia välttämätöntä ottaa huomioon.
"Kasvava väestömäärä käyttää luonnonvaroja kestämättömällä tavalla ja päästöjen määrä kasvaa. Edessä on taloudellinen, ekologinen sekä sosiaalinen muutos, johon ihmisten tulee pystyä sopeutumaan."
Tuomioja epäilee, onko kestävän kehityksen saavuttaminen enää mahdollista, sillä tällä hetkellä ennuste kokouksen osalta ei hänen mukaansa näytä hyvältä. Tuomioja pitää The Future We Want -asiakirjaa näennäisesti hyvänä ja kattavana, mutta sisällöllisesti puutteellisena.
Juridisesti sitovaa asiakirjaa Riosta ei ole mahdollista saada, mutta asiakirjan toivotaan olevan poliittisesti sitova ja ohjaava. Tarvitaan paljon työtä, mikäli Riossa halutaan saavuttaa konreettisia tuloksia, Tuomioja muistuttaa. Koska 20 prosenttia loppuasiakirjasta on edelleen neuvottelun alaisena, tuloksia on mahdollista saavuttaa.
Kansalaisyhteiskunta toimii kasvavalla vaikutusvallalla kestävän kehityksen hyväksi, mutta muutokseen tarvitaan myös poliittista tahtoa. Tuomioja toivookin, että Rio+20 -konferenssista saataisiin peruste ja mandaatti, joka johtaisi poliittisesti sitoviin päätöksiin.
Ei aikaa hukattavaksi
Järjestöjen yhteistyö-, vaikuttamis- ja palvelujärjestön Kepa ry:n kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo toteaa, että kansalaisjärjestöjen laajan sisällyttämisen Rio+20 -prosessiin ei tee toiminnasta helpompaa, mutta lopputuloksesta paremman. Lähtökohta kokoukselle on haasteellinen, sillä teemojen laajuus sekä kestävän kehityksen tulokset viimeisen 20 vuoden aikana ole olleet erityisen rohkaisevia.
Railo on myös huolissaan, ettei lopputuloksena syntyvä asiakirja kuvaa realistista tilannetta siitä, että kestävän kehityksen tavoitteilla on oikeasti kiire, jos konkreettisia tuloksia halutaan saavuttaa. Toistaiseksi voimme vaikuttaa vielä itse siihen, millainen muutos tulevaisuudessa tapahtuu, mutta mitä pidempään vitkutellaan, sitä kaoottisempi muutos tulee olemaan, Railo toteaa.
Railo toivoo, että Riossa pystytään päättämään selkeistä kestävän kehityksen tavoitteista, muotoilemaan ne osallistavammiksi kuin vuosituhattavoitteet ja ottamaan erityisryhmät osallisiksi muotoilutyöhön. Kestävän kehityksen tavoitteiden tulisi olla konkreettisesti myös rikkaita maita sitovia - hiilidioksipäästöjen rajoittaminen koskee myös Suomea.
Seuraa Rion neuvotteluiden etenemistä Kepa.fi sivuilta
Lue alkuperäinen raportti tilaisuudesta (liite)