Kaikki presidenttiehdokkaat ovat yhdestä asiasta selvästi samaa mieltä: turvallisuusneuvosto YK:n ytimessä kaipaa uudistamista. Ehdokkaat kohtasivat tiistaina YK-liiton, Paasikivi-seuran, UKK-seuran ja Helsingin yliopiston järjestämässä Maailma murroksessa -paneelissa, jossa keskusteltiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
”On irvokasta, että Venäjä pitää turvallisuusneuvostoa panttivankinaan”, sanoi Jussi Halla-Aho.
Halla-Ahon mielestä on hyvä, että YK kaikkien maiden yhteisenä foorumina on olemassa. Vaarana on kuitenkin se, että päätöksenteko siirtyy muualle, mikäli turvallisuusneuvostoa ei saada uudistettua.
Uudistamiseen löytyi ehdokkailta useita ideoita. Olli Rehnin mukaan mallia voitaisiin ottaa maailmanpankin uudistamisesta ja vallan jakamisesta uudelleen.
”Kansainvälistä valuuttarahastoa ja maailmanpankkia on uudistettu paremmin kuin YK-järjestelmää. Se antaa hyvää osviittaa suunnasta, johon kannattaisi mennä.”
Konkreettisia uudistamisideoita esittivät myös Harry Harkimo ja Alexander Stubb.
Harkimon mielestä turvallisuusneuvostossa pitäisi olla sääntö, jonka mukaan sodan osapuolet eivät saisi osallistua niitä koskevaan päätöksentekoon. Stubbin mielestä turvallisuusneuvostossa pitäisi olla alueellinen edustus, ei yksittäisten maiden edustajia.
Sari Essayahin mielestä myös EU:n tulisi saada paikka turvallisuusneuvostoon. Jutta Urpilaisen mukaan turvallisuusneuvostoon pitäisi saada lisää globaalin etelän edustajia.
YK:lla on maailmanrauhaa edistävä vaikutus.
Stubbin mukaan YK:n ongelmat heijastuvat erityisesti rauhanvälityksessä, jossa on aiemmin saatu merkittäviä ratkaisuja eri puolilla maailmaa. Ongelmat näkyvät muun muassa Syyriassa, jossa sota on jatkunut kohta jo kymmenen vuoden ajan.
Pekka Haavisto ja Mika Aaltola pohtivat YK:n paikkaa maailman murroksen keskellä.
Haavisto muistutti, miten YK:ta perustettaessa saatiin USA, Kuuba, Iran, Pohjois-Korea ja kaikki muutkin maat, eli "hyvikset ja pahikset" samaan järjestöön. Enää se tuskin onnistuisi. ”YK:lla on maailmanrauhaa edistävä vaikutus.”
Aaltolan mukaan YK on toiminut parhaimmillaan yksinapaisessa maailmanjärjestyksessä. Se selvisi myös kaksinapaisuudesta kylmän sodan aikana. Kiinan nousu ja Venäjän rooli toiminta ”sotkijasuurvaltana” ovat muuttaneet tilannetta. ”Meidän täytyy katsoa, miten valta jakautuu. Maailmanhallitusta on vaikea luoda. Sitä on yritetty historiassa”, pohti Aaltola.
Urpilainen ja Andersson nostivat esiin, miten rauhantyötä edistetään turvallisuusneuvoston ulkopuolella muilla tavoin.
Urpilainen korosti YK:n syksyllä koittavaa tulevaisuuskokousta, jossa päätetään erittäin merkittävistä asioista, kuten YK:n pääsihteerin suunnittelemasta rauhanagendasta ja kansainvälisestä digitaalisopimuksesta. Näissä asioissa Suomen on hyvä olla aktiivinen.
Li Andersonin mielestä YK:n onnistumisia ovat muun muassa kestävä kehitys ja viime aikaisista sopimuksista tärkeitä esimerkiksi YK:n autonomisia aseita koskeva päätöslauselma ja ydinasekieltosopimus. ”Sillä on toki väliä, miten Suomi ja muut maa asemoituvat näihin aloitteisiin.”
Katso koko paneelikeskustelu alla olevasta linkistä. (Keskustelua YK:sta kohdassa 1:33:47)
