"Tulevaisuussopimus on laajin pitkään aikaan saatu YK-sopimus", sanoi YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko, joka alusti YK-liiton aamukahvikeskustelussa tulevaisuushuippukokouksen annista.
Keskusteluun osallistuivat YK:n Suomen delegaatioon osallistuneet Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala, Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso ja nuorisodelegaatti Paula Pättikangas.
“Synkkä tunnelma jäi päällimmäisenä mieleen. Tuntui, että ”kaikki palaa”. Kokouksessa vallitsi jaettu pelko siitä, että kansainvälinen järjestäytyminen, rauha, turvallisuus, ihmisoikeudet ja demokratia ovat murentumassa", kommentoi Tapio Laakso huippukokouksen tunnelmia.
YK:n tulevaisuushuippukokous järjestettiin New Yorkissa syyskuun viimeisillä viikoilla ennen yleiskokousta 22-25.9.2024.
Tulevaisuussopimus näyttää muutoksen suunnan
Maailmassa on ennätysmäärä konflikteja ja pakolaisia sitten toisen maailmansodan ja ilmastonmuutos uhkaa koko maapalloa. Huippukokouksessa linjattiin tulevaisuussopimus, jonka avulla YK ja sen 193 jäsenvaltiota pyrkivät navigoimaan yhdessä kyseisten haasteiden keskellä.
“Sopimukselle saatiin laaja yksimielisyys. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että YK:ta täytyy uudistaa siten, että vuoteen 2040 mennessä se saataisiin sellaiseen kuntoon, että YK aidosti pystyisi vastaamaan niihin haasteisiin, joita meillä on. Mutta toki geopoliittinen tilanne ja maailman kriisit vaikuttivat ilmapiiriin”, kommentoi Helena Laukko.
Tulevaisuusopimukseen kirjattiin 56 toimenpide-ehdotusta, joista Laukko nosti esille tärkeimpinä monenkeskisen yhteistyön vahvistamisen, ennaltaehkäisevän diplomatian ja konfliktien ennaltaehkäisyn, uusiin uhkiin, kuten kyberuhkiin, vastaamisen, YK:n tehostamisen, alueellisen ja paikallisen osallistumisen lisäämisen ja turvallisuusneuvoston uudistamisen. Neuvostoon tulisi hyväksyä uusia jäseniä ja siitä tulisi tehdä sekä edustavampi että demokraattisempi.
Venäjä, Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Iran, Nicaragua, Sudan ja Syyria esittivät tulevaisuusopimukseen muutosehdotuksia, jottei YK voisi puuttua sellaisiin asioihin, jotka kuuluvat olennaisesti jonkin valtion toimivaltaan. Lauseke olisi vesittänyt koko tulevaisuussopimuksen, mutta lopulta Venäjän ja sen kumppanimaiden kanta äänestettiin kumoon äänin 143-7.
“Yleinen tunnelma oli se, että puheet saavat nyt riittää ja tarvitaan toimenpiteitä, jotka ovat myös käytännönläheisiä”, Laukko summasi.
Uskonnollisten toimijoiden potentiaali
Myös Lähetysseuran Pauliina Parhiala yhtyi siihen, että YK:n tulevaisuushuippukokousta leimasi eksistentiaalisen kriisin tunnelma. Keskusteluissa nousivat vahvasti esille Lähi-idän, Ukrainan ja Sudanin konfliktit.
“YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi puheessaan, että monenkeskisyys on kuilun reunalla. Voimavarat, jotka voitaisiin käyttää ihmiskunnan mahdollisuuksiin, käytetään kuolemaan ja tuhoamiseen. Globaali rahoitusarkkitehtuuri ja instituutiot ovat menneestä maailmasta. Niitä pitää uudistaa ja kestävän kehityksen tavoitteissa on otettava turbovaihe päälle”, Parhiala kommentoi.
Parhiala korosti myös uskonnollisten toimijoiden potentiaalia sekä toivon ylläpitäjinä että yhteiskunnallisten palveluiden tuottajina.
“Tiedämme maita, joissa kristillisillä kirkoilla on leijonasosa yhteiskunnallisista sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluista hoidettavanaan, joten ne ovat hyvin relevantteja toimijoita. Yllättävää on, että loppuasiakirja ei huomioi tätä sektoria juuri lainkaan, ja jos huomioi, niin negatiivisessa valossa. Jotain on jäänyt ymmärtämättä ja meillä on tehtävää, jotta nämä toimijat tulisivat huomioiduksi.”
Kehitysrahoitus pitää uudistaa
Globaalin rahoitusarkkitehtuurin uudistaminen ja kehittyvien maiden velkataakka olivat ilmastonmuutoksen ja koulutuksen ohella tulevaisuushuippukokouksen tärkeitä teemoja.
“Valitettava todellisuus kuitenkin on, että samalla hetkellä, kun allekirjoitimme sopimuksen, jossa sitoudumme kehitysrahoituksen lisäämiseen, Suomen eduskunta käsittelee budjettia, jossa kehitysrahoituksesta leikataan”, kommentoi Laakso.
Juha-Erkki Mäntyniemen mukaan huippukokouksen keskusteluissa välittyi vahvasti yritysten kasvava rooli kestävän kehityksen saralla.
“Nyt kun regulaatio laajenee ja yritykset joutuvat yhä enemmän panostamaan raportointiin, iso joukko yrityksiä saattaa nytkähtää merkittävällä tavalla eteenpäin kestävän kehityksen tavoitteissa. Tämä nähtiin monessa keskustelussa mahdollisuutena.”
Mäntyniemen mukaan keskusteluissa nousivat esille myös kumppanuuksien eli yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin yhteistyön tärkeys, kehittyvien maiden velkataakan taittaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen läpileikkaavuus.
“Ilmastonmuutos on täällä ja vaikuttaa valitettavasti meihin kaikkiin. Siksi koko työkalupakki täytyy olla käytössä, myös uuden teknologian osalta.”
Tulevien sukupolvien julistus sai kiitosta
Tulevaisuussopimuksen lisäksi YK:n huippukokuksessa linjattiin digitaalisopimus sekä tulevien sukupolvien julistus. Digitaalisopimuksen tarkoitus on edistää avointa, vapaata, turvallista ja ihmiskeskeistä digitaalista tulevaisuutta koko ihmiskunnalle. Tulevien sukupolvien julistuksella tunnistetaan ja tunnustetaan puolestaan tulevien sukupolvien oikeuksia.
“On todella mahtavaa, että tällainen julistus on saatu aikaan. Usein kritiikkinä on ollut, että YK keskittyy liiaksi nykyhetken haasteisiin, joten on hienoa, että nyt on saatu aikaan myös jotain tulevaisuuteen katsovaa, kommentoi nuorisodelegaatti Paula Pättikangas.
Pättikangas toivoo, että nuorten edustus YK:ssa ei typisty ainoastaan kauniiksi korulauseiksi tai siihen, että nuoria lennätetään New Yorkiin kerran vuodessa, vaan heidät todella otetaan huomioon päätöksenteossa ja heille annetaan valtaa vaikuttaa.
Stubb: ”Tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan”
Suomen delegaatiota johtanut presidentti Alexander Stubbin ydinviesti kokouksesta oli se, että tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan.
“Tämä näkyi myös muiden maiden puheenvuoroissa, mikä vaikutti tulevaisuussopimuksen syntymiseen”, totesi Laukko.
Stubb esitti turvallisuusneuvostoon kolmea uudistusta. Hän ehdotti, että turvallisuusneuvoston jäseneksi otetaan viisi uutta pysyvää jäsenmaata: kaksi Afrikasta, kaksi Aasiasta ja yksi Latinalaisesta Afrikasta. Lisäksi hän esitti, että veto-oikeudet poistetaan nykyisiltä pysyviltä jäsenmailta sekä äänioikeuden jäädyttämistä sellaisilta turvallisuusneuvoston mailta, jotka rikkovat YK:n peruskirjaa.
Stubbin puheenvuoro sai yleisön aplodit YK:n kokoussalissa. Myös kotimaassa presidentin ehdotukset saivat kannatusta ja niitä kiiteltiin myös YK-liiton aamukahveilla yleisöpuheenvuoroissa.
