Riskienhallinnalla voidaan vaikuttaa kehitykseen, sillä jos riskejä ei huomioida, niistä voi muodostua kriisejä. Lisäksi huonosti hoidetut riskit vaikuttavat eniten kaikista köyhimpiin ihmisiin, muistuttaa Maailmanpankki.
World Development 2014 -raportin laatijajäsen Rasmus Heltberg Maailmanpankista muistutti raportin Helsingissä pidetyssä julkaisutilaisuudessa, että suurin osa riskienhallinnasta tapahtuu ennen riskiä. Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen kommentoi raporttia tilaisuudessa korostaen niinikään riskien ennaltaehkäisemisen tärkeyttä.
Puustisen mukaan riskienhallinta on kallista lyhyellä aikavälillä, mutta kannattavaa pitkällä tähtäimellä. Heltberg taas painotti puheenvuorossaan, että riskienhallinnan hyödyt ovat suurempia kuin niistä seuraavat kustannukset.
Heltbergin mukaan myös köyhillä mailla on mahdollisuus torjua riskit. Esimerkkinä hän antoi Bangladeshin, jossa vuonna 1970 sykloni vaati 300 000 ihmishenkeä. Bangladeshissa on tämän jälkeen opittu ennaltaehkäisemään katastrofeja niinkin tehokkaasti, että vuoden 2007 syklonin kuolonuhreja oli 4000, eli huomattavasti aikaisempaa vähempi määrä.
”Edistyksestä huolimatta useat pysyvät haavoittuvaisina”, sanoi Heltberg viitaten riskeihin vähiten valmistautuneisiin maihin. Näistä maista suurin osa sijaitsee Afrikassa. Heltberg muistuttaa kuitenkin, ettei maan taloudellinen tilanne ole ainoa tekijä, joka riskienhallintaan vaikuttaa. Riskienhallinnan epäonnistumiseen on vaikuttanut myös kollektiivisen toiminnan puuttuminen.
Heltberg painottaa, että tarvitaan holistinen lähestymistapa, jossa riski jaetaan eri osa-alueiden välille. Kuten Maailmanpankin raportista käy ilmi, vastuu riskistä tulisi jakaa niin kotitalouden, yhteisön, yritysten, taloudellisen järjestelmän, valtion kuin kansainvälisen yhteisön välille. Puustinenkin toteaa, että jaettu vastuu näkyy raportissa ja se on kaikkien tasojen läpäisevää. Hän painottaa myös hallituksen roolin tärkeyttä puhuttaessa turvaverkoista.
Kommentteja raportista
Pohjoismaisen kehitysrahaston johtaja Pasi Hellman sanoi raportin olevan sen haasteellisuuteen nähden erinomainen ja kehui aihetta tärkeäksi. Hellman kuitenkin ihmetteli samalla, miksi on kestänyt niin kauan tuoda kyseinen teema esille.
Hellman antoi raporttiin kehitysehdotuksia ja toi esille joitakin kriittisiä kommentteja. Hän totesi muun muassa, että kaikkien riskien mainitseminen voi tehdä ulottuvuudesta liian laajan, ja että huomiota pitäisi tuoda myös köyhistä rikkaisiin, sillä riskit koskettavat heitäkin. Hän toivoi myös, että raportissa olisi keskitytty enemmän omistusoikeuden turvaamiseen, kuten maanomistusoikeuteen.
Teksti: Linda Kaljala
Maailmanpankin raporttiin: (WDR 2014)
Raportin päälöydöksiin: (Main Messages)