25.8.2011
Tieto Afrikan sarven kriisistä on levinnyt otsikoissa kesän aikana ja syystä: Viimeisimpien arvioiden mukaan noin 12,4 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-avustusta Etiopiassa, Keniassa, Somaliassa ja Djiboutissa. Tilanne on erityisen vakava osissa Somaliaa, joissa kärsitään YK:n määritelmän mukaan nälänhädästä. Tämä tarkoittaa, että 30 prosenttia ihmisistä kärsii aliravitsemuksesta ja enemmän kuin kaksi 10 000 ihmisestä kuolee päivittäin.
Ruokakriisit Afrikan sarven alueella ovat toistuneet yhä useammin viimeisten vuosikymmenten aikana. Viimeisimmät ruokakriisit alueella koettiin vuosina 2006 ja 2008 ja Keniassa vuonna 2009. Surullisen kuuluisa Etiopian nälänhätä vuonna 1984 vaati joidenkin arvioiden mukaan jopa miljoonan ihmisen hengen.
YK:n mukaan merkittävä nykyisen kriisin aiheuttaja on kuivuus ja kuivuutta onkin kutsuttu pahimmaksi viimeiseen 60 vuoteen. Peräkkäisten vuosien niukat sateet ovat vaikuttaneet satoihin ja karjan laidunmaat ovat kuihtuneet. Osa järjestöistä ja asiantuntijoista syyttää huonoa hallintoa ja järjestelmiä. Keniassa muutamat markkinoita hallitsevat maanviljelijät pitävät ruoan hintoja keinotekoisen korkealla. Osassa Somaliaa ruoan hinta on kohonnut jopa 270 prosenttia.
Ruokakriisi ei siis tule yllätyksenä avustusjärjestöille ja useat niistä kritisoivat sitä, että tilanne on päästetty näin pahaksi varoituksista huolimatta. Aikaisella rahoituksella, investoinneilla ja oikeanlaisilla toimintatavoilla olisi pystytty muun muassa lisäämään ruokakriisistä kärsivien yhteisöjen vastuskykyä kohdata kuivuus pienemmällä rahamäärällä, mitä hätäapuun nyt tarvitaan.
Miksi Somalia?
Vaikka koko Afrikan sarven alue kärsii ruokakriisistä, tilanne on erityisen vakava Somaliassa pitkittyneen konfliktin ja heikon turvallisuustilanteen vuoksi. Monet maanviljelijät ovat joutuneet jättämään kotinsa ja satonsa paetessaan konfliktia ja nyt Somaliassa kärsitään nälänhädästä myös osissa, jotka ovat olleet aikaisemmin maan tärkeimpiä ruoan tuottajia. Väliaikainen keskushallinto on heikko ja hallitsee vain pientä osaa maasta, eikä se ole pystynyt suojelemaan ja auttamaan maanviljelijöitä.
Konfliktin vuoksi avustusjärjestön keinot vastata avuntarpeeseen ajoissa ovat olleet rajoitettuja. Islamistiryhmä al-Shabaab, joka kontrolloi suurta osaa Somaliasta, on viime vuosien aikana päästänyt vain harvoja kansainvälisiä avustusjärjestöjä toimimaan alueillaan. YK:n ruokaohjelma WFP joutui vetäytymään vuonna 2009. Yhdysvallat jäädytti avustustaan Somaliaan hieman aiemmin al-Shabaabin päädyttyä maan terroristilistalle.
Turvallisuustilanteessa on kuitenkin huomattavissa parannusta. Al-Shabaab vetäytyi elokuun alussa Mogadishusta ja väliaikainen hallinto hallitsee nyt koko pääkaupunkia ensimmäistä kertaa vuosiin. Suomen Nairobin suurlähetystössä työskentelevä Kaarina Airas seuraa Somalian tilannetta Keniasta käsin muun kansainvälisen yhteisön kanssa.
"Tunnelmat Nairobissa ovat varovaisen toiveikkaat. Toiveikkuuden lisäksi ilmassa on kuitenkin paljon epävarmuutta muun muassa siitä, onko al-Shabaab todella vetäytynyt."
Al-Shabaab kontrolloi edelleen suurinta osaa Etelä- ja Keski-Somaliasta, jossa humanitaarinen hätä on suuri. YK:n ja avustusjärjestöjen ongelmina ovat edelleen ruoka-avun toimittaminen perille ja sen turvallisuus. Toimijat ovat perään kuuluttaneet nyt parempaa koordinaatiota avustusjärjestöjen välille, että apu saataisiin mahdollisimman nopeasti ja kattavasti perille.