YK:n väestörahasto (UNFPA) julkaisi viime viikolla State of World Population 2013 -raportin, joka keskittyy teini-ikäisten raskauksiin. UNFPA:n varapääjohtaja Anne-Birgitte Albrectsen matkasi eilen Suomeen WWF Suomen ja Väestöliiton järjestämään seminaariin Towards Sustainable Development Through Cross-sectoral Approach puhumaan kestävästä väestökehityksestä sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista uudessa kehitysohjelmassa. Myös presidentti Tarja Halonen puhui seminaarissa samoista teemoista.
Vuosituhattavoitteet ja vuoden 2015 jälkeinen kehitysohjelma
Albrectsenin mukaan vuosituhattavoitteissa on tapahtunut paljon edistystä, mutta tavoitteet olisi vielä vietävä loppuun ennen uuden agendan laatimista. Viides vuosituhattavoite eli äitiyskuolleisuuden vähentäminen on erityisesti UNFPA:lle tärkeä tavoite. Tämä tavoite on tällä hetkellä viivästynyt eniten, mutta Albrectsen huomauttaa äitiyskuolleisuuden kuitenkin vähentyneen jo yli 40 % vuodesta 1990 lähtien.
YK:n väestörahaston varapääjohtaja korosti Kairon väestö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1994 luodun toimintaohjelman tärkeyttä ja sen sisällyttämistä vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan. Toimintaohjelman päätavoitteena on tasapainoisen väestökehityksen edistäminen. Albrectsen tähdensi, että maailmassa on yli 500 miljoonaa teinityttöä, joissa on valtava määrä resursseja sekä loputtomasti energiaa. Albrectsenin mukaan nämä tytöt tulisi nähdä uuden kehitysohjelman keskiössä, sillä tyttöjen voimaannuttaminen, tasa-arvo sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat osa jokaiselle kuuluvia ihmisoikeuksia.
UNFPA:n ehdotuksen mukaan olisi tärkeää, että vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisällytetään lisäksi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden saatavuus jokaiselle, kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettaminen sekä kestävän väestökehityksen edistäminen.
Presidentti Halonen ehdotti puheenvuoronsa päätteeksi, että vuoden 2015 jälkeinen kehitysohjelma jaettaisiin ajallisesti 15 vuoden sijasta esimerkiksi kolmeen viiden vuoden jaksoon. Tämä takaisi sen, että ensimmäiset viisi vuotta eivät kuluisi tavoitteista innostumiseen, vaan jo viiden vuoden päästä merkittäviä asioita olisi saavutettu.
”Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja –oikeuksiin sijoittaminen on taloudellisesti kannattavaa”
Sekä presidentti Halonen että varapääjohtaja Albrectsen korostivat naisten oikeutta päättää omasta elämästään, kuten kenen kanssa he haluavat mennä naimisiin sekä mahdollisten lasten määrästä. Kun naisille annetaan mahdollisuus hyödyntää henkistä pääomaansa myös kodin ulkopuolella, on sen hyödyt nähtävissä sekä yksilö- ja perhetasolla että yhteiskunnassa. Myös naisten rooli työvoimana tulisi huomioida, koska sillä on suuri taloudellinen hyöty yhteiskunnalle. Seminaarin puhujien mukaan investoiminen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja –oikeuksien parantamiseen on siksi myös taloudellisesti järkevää.
Seminaarissa pohdittiin syitä sille, miksi seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja –oikeuksia ei ole vielä kaikkialla saavutettu, ja mitä esteitä niiden edistämiseen liittyy. Presidentti Halonen korosti luottamuksen puutetta. Usein ylhäältä alaspäin suuntautuva kehitys ei toimi, vaan tehokkaampaa on aloittaa ruohonjuuritasolta. Varapääjohtaja Albrectsen toi esille poliittisten päättäjien piittaamattomuuden seksuaali- ja lisääntymisterveyden – ja oikeuksien suhteen. Tämä voi merkittävästi hidastaa tai jopa estää näiden kysymysten edistämisen. Hän myös tähdensi, että keskusteluyhteyksien avaaminen uskonnollisten johtajien kanssa on tärkeää, ja uskonnolliset johtajat tulisi nähdä esteiden sijaan kumppaneina väestön kestävän kehityksen edistämisessä.
Tavoitteet koskettavat myös Suomea
Suomelle seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja –oikeuksien edistäminen sekä naisten aseman parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita, jotka on huomioitu myös Suomen ulkoasiainhallinnon YK-strategiassa. Kuitenkin jo EU:n sisällä esiintyy paljon hajanaisuutta näissä kysymyksissä, joten Suomen tärkeimpänä viiteryhmänä toimivat Pohjoismaat, jotka jakavat samoja näkemyksiä. Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien edistäminen on kohdannut kansainvälisesti vastustusta viime vuosina, sillä monet YK:n jäsenmaat uskovat, ettei nuorilla ole oikeutta päättää omasta seksuaalisuudestaan tai lisääntymisestään, eikä heillä ole oikeutta seksuaalikasvatukseen.
Lue lisää:
Suomen ulkoasiainhallinnon YK-strategia
Kansainvälinen väestö- ja kehityskonferenssi (UM)
Empowering People to Ensure s Sustainable Future for All (UNFPA)
Teksti: Tuuli Valo