Sukupuolten tasa-arvossa on menty eteenpäin

”Viimeisen 100 vuoden aikana on tapahtunut suunnatonta lainsäädännöllistä edistystä. Se erottaa sukupolviakin”, toteaa Suomen UN Womenin vt. Toiminnanjohtaja Elina Nikulainen.

Nikulainen muistuttaa, että esimerkiksi hänen äitinsä on kasvanut aikuiseksi Suomessa, jossa avioliiton sisällä tapahtuva raiskaus ei vielä ollut rikos – se kriminalisoitiin vasta vuonna 1994. Jo Nikulaisen sukupolvelle tämä tuntuu kuitenkin täysin mahdottomalta ajatukselta. 

Hänkin pohtii voivansa vain kuvitella, minkälaista naimattoman naisen elämä ja mahdollisuudet päättää omista asioistaan olisivat olleet vielä 1900-luvun alkupuolen Suomessa. 
 
“Aivan ehdottomasti olemme menneet eteenpäin monessa suhteessa globaalistikin. Naisten osallistuminen turvallisuuspolitiikkaan, oikeus omaan kehoon ja mahdollisuus omistaa omaisuutta, pitää oma nimensä ja ottaa avioero”, Nikulainen luettelee esimerkkejä kehityksistä. 

Maailmalla yleisesti ottaen naiset saavat yhä tasa-arvoisemmin toimia omissa nimissään ilman puolison tai miespuolisen sukulaisen holhousta.  

Suuressa osassa maailman maita naiset voivat nykyään esimerkiksi periä omaisuutta lain mukaan siinä missä miehetkin. Vielä se ei ole mahdollista kaikkialla, mutta vuonna 1920 naiset saivat periä omaisuutta vain parissa kymmenessä maassa.  

Ääni kuuluviin 

Suuria edistysaskeleita on otettu vuosien aikana myös naisten poliittisessa osallistumisessa. Suomessa annettiin kolmantena maana maailmassa naisille äänioikeus vuonna 1906. Samalla naiset saivat oikeuden asettua ehdolle vaaleissa. 
 
“Tämä on mennyt eteenpäin suurimmassa osassa maailman maita todella paljon. Viime vuosisadan aikana yksi vahva teema on ollut naisten osallisuus ja mahdollisuus päästä itse määräämään, mitkä asiat ovat tärkeitä”, Nikulainen toteaa. 

“Vaikka tämä ei vielä ole tasapainossa, niin eteenpäin mennään”, sanoo Nikulainen. 

Mikään ei ole täydellistä 

Täydellisen suoraa marssi kohti tasa-arvoisempaa maailmaa ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi lisääntymisterveys- ja oikeudet ovat nyt vastatuulessa kansainvälisilläkin areenoilla, kuten myös sosiaalisen sukupuolen käsite.  

On kuitenkin hyvä huomata, että samalla kun monet maat yrittävät kääntää keskustelua taaksepäin, toisaalla mennään yhä eteenpäin. Puolassa ja Yhdysvalloissa on otettu lisääntymisterveyden suhteen askelia taaksepäin, mutta samalla esimerkiksi perinteisesti konservatiivinen Irlanti salli abortin. 

“Murrokset ja isot asiat herättävät aina vastustusta. Mitä suurempia onnistumisia, sitä enemmän tulee vastustusta”, toteaa Nikulainen. 

Hän käyttää esimerkkinä metoo-liikettä. Se toi esiin suuria epäkohtia ja herätti paljon vastustusta, mutta juuri siksi se vei keskustelua koskemattomuudesta selvästi eteenpäin.  

“Näitä normeja puretaan jollain tasolla koko ajan. Globaalin yhteydenpidon helpottuminen, internet ja sosiaalinen media auttavat todella paljon. Niiden myötä monessa maassa ihmiset ymmärtävät, että kyse on rakenteellisista ongelmista, eivätkä he ole yksin asian kanssa.” 

“Jos joku 90-luvulla Suomessakin halusi tietoa siitä, onko hänen parisuhteessa kokemansa asia väkivaltaa, olivat apuna käytännössä kirjastot tai kunnan auttava puhelin. Nyt ei tarvitse kuin avata Google”, Nikulainen tiivistää. 

Maailman maiden välillä on toki suuria eroja siinä, miten paljon tasa-arvossa on menty eteenpäin. Toisaalla on otettu myös selvää takapakkia ja esimerkiksi ilmastonmuutos uhkaa myös tasa-arvokehitystä. Nikulainen on kuitenkin optimistinen sen suhteen, että edistys muualla auttaa kaikkia: tuki ja samankaltaisten ihmisten yhteen saattaminen voimistaa. 

“Naiset tajuavat, että tällaisia kokemuksia on aika monella. Samalla paine ulkopuolelta on paljon suurempaa ja maat ovat yhä riippuvaisempia toisistaan."

 

Muutamia nostoja hyvästä kehityksestä:

• Kaikkialla maailmassa on menty eteenpäin sukupuolten tasa-arvossa sitten vuoden 1950. Historiallista sukupuolten tasa-arvon kehitystä seuraava indeksi osoittaa ylöspäin joka mantereella. Vaikka edistys ei olekaan ollut nopeaa ja tasaista, sitä on tapahtunut kaikkialla. 

• Yhä enemmän naisia työelämässä paremmalla palkalla. Useimmissa maailman maissa sukupuolten väliset palkkaerot ovat laskeneet viime vuosikymmeninä. Joissain maissa edistys on merkittävää: esimerkiksi Iso-Britanniassa ero tämän päivän ja vuoden 1970 välillä palkkaero on kutistunut 50 prosenttia. Perillä ei toki vielä olla.  

• Yhä enemmän naisia kansanedustajina. Naisten osuus kansanedustajista maailman kansallisissa parlamenteissa on noussut vajaasta 12 prosentista noin 24 prosenttiin kahdessakymmenessä vuodessa. Globaalisti ollaan vielä kaukana 50 prosentista, mutta nousu on kuitenkin huomattava. 

• Tyttöjen mahdollisuudet koulunkäyntiin ja koulutukseen. Viime vuosikymmeninä sukupuolten väliset erot koulutuksessa ovat kaventuneet. Yhä useampi tyttö aloittaa peruskoulun, ja kahdessa kolmasosassa maista eroa tyttöjen ja poikien koulun aloittamisen välillä ei enää ole. Toki maailmanlaajuisesti tytöt jäävät yhä poikia useammin vaille koulutusta.

• Sukupuolielinten silpominen harvinaisempaa. Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukupuolielinten silpominen on vähentynyt valtavasti viime vuosikymmeninä useimmilla alueilla Afrikassa. Suurin muutos on tapahtunut Itä-Afrikassa, jossa vuonna 1995 silvottiin yli 70 % tytöistä ja 2016 enää 8 %. Myös Pohjois- ja Länsi-Afrikassa pudotus on ollut huomattavaa: pohjoisessa luku laski yli 60 prosentista noin 14:ään ja lännessä yli 70:stä noin 25:een.

• Parempia tilastoja. Tasa-arvokehityksen seuraamisessa on keskeistä, että data kertoo riittävästi. Nikulainen huomauttaa, että esimerkiksi 1990-luvulla kehitysyhteistyössä tilaistoissa ei systemaattisesti seurattu, onko lapsi tyttö vai poika tai jotain muuta sukupuolta. Nyt sentään tytöt ja pojat tilastoidaan erikseen. “Iso edistys on jo se, että on viimeisen 30 vuoden aikana pystytty aika aukottomasti todistamaan se, että naisten asema on huonompi kuin miesten globaalisti. Lisäksi naisiin kohdistuvan väkivallan tilastointi on parantunut ja se on tärkeää asian näkyväksi tekemiseksi. Kun saadaan sukupuolen mukaan eriytettyä dataa, tilannetta ymmärtää paremmin ja on helpompi toimia.” 

• Enemmän tunnustusta. Kansainvälisesti voisi sanoa, että naisten kokemus ja osaaminen tunnustetaan monessa yhteydessä paremmin. Esimerkiksi Nobelin rauhanpalkinto annettiin vuonna 2018 jesidi-aktivisti Nadia Muradille ja kongolaiselle lääkärille Denis Mukwegelle heidän työstään seksuaalisen väkivallan lopettamiseksi sodankäynnin aseena. Tässä on merkittävää se, että palkittiin paitsi mies, joka on auttanut seksuaalisen väkivallan uhreja, mutta myös seksuaalisesta väkivallasta selvinnyt aktivisti.