Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (Universal Periodic Review, UPR) on mekanismi, joka keskittyy YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteen seurantaan ja valvontaan. Tarkastelu tapahtuu Genevessä ihmisoikeusneuvoston istunnossa noin neljän vuoden välein. UPR on ainoa kansainvälinen mekanismi, jossa tarkastellaan säännöllisesti kaikkia maailman valtioita ihmisoikeuskysymysten osalta.
Suomen ihmisoikeustilanne tarkasteltiin neljännen kerran marraskuussa 2022. Prosessia koordinoi Suomen ulkoministeriö, joka vastasi Suomen kansallisen raportin laatimisesta ja valmistautumisesta tarkasteluun. Osana valmistelua kuultiin laajasti myös kansalaisyhteiskuntaa, jonka edustajilla oli mahdollisuus lausua huomionsa osana Suomen raportin valmistelua.
Tarkastelun aluksi Suomi esitti huomionsa edellisen (vuoden 2017) tarkastelukierroksen jälkeen tapahtuneessa kehityksessä sekä ajankohtaisista haasteista, joita Suomessa edelleen esiintyy. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta parannettavaa on erityisesti vähemmistöjen, vammaisten ja ikääntyneiden oikeuksien toteuttamisessa, vihapuheen ja rasismin kitkemisessä sekä tarve tehokkaimmille toimille poistaa naisiin eri muodoissaan kohdistuva väkivalta.
Ulkoministeri Pekka Haavisto korosti puheenvuorossaan UPR-mekanismin tärkeyttä ja Suomen saamien aiempien suositusten merkitystä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamisessa. Haavisto toi esille ympäristön ja ilmastonmuutosen merkityksen ihmisoikeuksien toteutumisessa ja korosti muutosten aiheuttamien yhteisvaikutusten haasteita globaalille oikeudenmukaisuudelle ja kestävälle kehitykselle. Hän korosti myös kansalaisyhteiskunnan roolia ja ihmisoikeuspuolustajien työtä osana ihmisoikeuksien edistämistä.
Kolmen tunnin keskustelun jälkeen Suomi oli saanut kaikkiaan 246 suositusta kansallisen ihmisoikeustilanteen parantamiseksi, yhteensä 89 eri valtiolta. Huomioissa korostui muun muassa jo pitkään haasteena olleet huomiot rasismista, vihapuheesta ja vähemmistöihin kohdistuvasta häirinnästä. Naisiin eri muodoissaan kohdistuva väkivalta nousi esille lukuisissa puheenvuoroissa, erityisesti turvakotipaikkojen lukumäärä ja lähisuhdeväkivallan uhreille tarjottavien palveluiden saatavuus ja kattavuus valtakunnallisesti herätti huolta.
Kansallisten vähemmistöjen ja kielellisten ryhmien oikeuksien osalta huomiota kiinnitettiin erityisesti romanien ja saamelaisten asemaan ja oikeuksiin. Suomea kehoittettiin viipymättä saattamaan voimaan vielä vahvistamattomat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, panostamaan viranomaisten ihmisioikeuskoulutukseen ja kehittämään toimia inklusiivisen opetuksen toteuttamiseksi.
Suomen saamia suosituksia (2022)
Suomi sai 89 valtiolta yhteensä 246 suositusta, jotka koskivat muun muassa:
- rasismia, syrjintää ja vihapuhetta
- naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
- turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja perheenyhdistämistä
- sosiaaliturvan tasoa
- inkluusiota ja ihmisoikeuskasvatusta
- ihmisoikeuspuolustajien suojelua
- saamelaisten oikeuksia
- intersukupuolisia ja translain uudistuksen tarvetta
- vammaisten ja ikääntyneiden asemaa, osallisuutta ja esteettömyyttä
- vielä voimaansaattamattomien YK:n sopimusten pikaista ratifiointia
Merkittävää oli ilmastokysymysten ja ihmisoikeuksien yhteyden näkyminen huomioissa.
Suomi otti kaikki saamansa suositukset tarkasteltavaksi. Tarkastelua koskeva loppuraportti käsitellään Ihmisoikeusneuvostossa maaliskuussa 2023. Suositusten toimeenpanosta Suomi on päättänyt antaa välikausiraportin vuonna 2024.
Lue lisää UPR-prosessista ja Suomen määräaikastarkastelusta ja saaduista huomioista.