Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsitteli perjantaina yhdessä presidentti Tarja Halosen kanssa kriisinhallinnan lähitulevaisuutta Afganistanissa ja Kosovossa. Valiokunta käsitteli myös Suomen valmistautumista mahdolliseen EU:n operaatioon Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
Kokouksessa keskusteltiin Suomen tulevasta osallistumisesta kriisinhallintaan Afganistanissa, kehitysyhteistyöstä, humanitaarisesta ja muusta avusta. Suomi on sitoutunut Afganistanin pitkäaikaiseen tukemiseen. Yhteistyötä on tarkoitus tiivistää Ruotsin ja Norjan kanssa niin sotilas- kuin siviilisektoreilla Pohjois-Afganistanissa. Suomi jatkaa osallistumistaan Nato-johtoisessa Isaf-operaatiossa ja selvittää mahdollisuuksia vuorotella Ruotsin kanssa alueellisessa jälleenrakennusryhmässä (PRT). Suomen tarkoituksena on osallistua Isafin operatiivisiin ohjaus- ja yhteydenpitoryhmiin (OMLT), jotka ovat keskeisessä asemassa koulutettaessa Afganistanin omaa armeijaa ja poliisivoimia.
Suomi kaavailee myös materiaaliavun lisäämistä osana Afganistanin armeijalle annettavaa koulutustukea. Puolustusministeri Jyri Häkämiehen aiemmin esille nostamia rynnäkkökivääreitä Afganistaniin ei kuitenkaan lahjoiteta. Sen sijaan Suomi voisi tukea Afganistanin armeijan koulutusta sekä siviilikriisinhallintaan liittyvän koulutuksen kehittämistä.
Selvitettäviksi tulevat myös kehitysavun ja humanitaarisen avun taso sekä niiden kohdentaminen Suomen ja Afganistanin välisen kehitysyhteistyön arviointiin ja tarvekartoitukseen pohjautuen. Kokouksen suurin erimielisyys syntyi Afganistaniin annettavan kehitysavun määrästä. Helsingin Sanomien mukaan ulkoministeri Ilkka Kanerva halusi lisätä kehitysavun määrää nykyisestä 10 miljoonasta noin miljoonalla eurolla vuodessa, mutta hanke kaatui pääasiassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vastustukseen. Lopulta kehitysavun tarve jäi myöhemmin tarkastettavien asioiden listalle ja humanitaarisen avun määrää päätettiin lisätä jo tämän vuoden aikana.
Kokouksessa käynnistettiin myös Tshadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan suunnitteilla olevaan EU-operaatioon liittyvät valmistautumis- ja varautumistoimenpiteet. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan Suomi ei lähetä sotilaita Darfuriin resurssipulan vuoksi. Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto ja työministeri Tarja Cronberg ovat vaatineet, että Suomi osallistuu operaatioon suuremmalla panoksella kuin luvatuilla muutamalla poliisilla.
Lisäksi ilmoitettiin, että Suomi ottaa johtoonsa Kosovossa toimivan Nato-johtoisen KFOR-operaation alueellisen taisteluosaston ja lisää sotilaiden määrää 50:llä nykyisestä neljästäsadasta. Kosovon tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin myöhemmin tänä vuonna neuvotteluprosessin edetessä.