YK-rauhanturvaajaoperaatioiden mennyt ja tuleva kohtasivat perjantaina 20. toukokuuta Helsingin yliopiston juhlasalissa järjestetyssä seminaarissa United Nations Peacekeeping Operations: Trends and Lessons Learned. Seminaari oli osa Historoitsijat ilman rajoja Suomessa -yhdistyksen järjestämää kansainvälistä Historoitsijat ilman rajoja: historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa -konferenssia.
Entinen YK:n alipääsihteeri ja pääsihteerin Afrikan-erityisneuvonantaja, suurlähettiläs Ibrahim Gambari korosti avauspuheessaan rauhanturvaamisen vaikuttavaa laajentumista ja sopeutumista muuttuvaan globaaliin turvallisuusympäristöön. Toisen maailmansodan jälkeisistä vaatimattomammista operaatioista on ollut pitkä matka tähän päivään, jona yli 100 000 henkeä on osallisena rauhanturvaoperaatioissa ympäri maailmaa.
Yhdeksi paneelikeskustelun pääaiheista nousi rauhanturvaajajoukkoja luovuttavien maiden velvoittaminen rauhanturvaajien seksuaalisiin hyväksikäyttötapauksiin puuttumiseen. YK:n seksuaalista hyväksikäyttöä ehkäisevistä käytänteistä huolimatta viime vuosien syytökset ovat tuoneet esiin järjestelmän puutteellisuuden. YK:n pääsihteeri on esittänyt mahdolliseksi ratkaisuksi niin kutsuttua naming and shaming –käytäntöä. Käytäntö sallisi joukkoja luovuttavien maiden painostamisen tuomiovaltansa käyttämiseen paljastamalla ne jäsenmaat, jotka eivät sovitun aikarajan sisällä aloita oikeusprosessia hyväksikäyttötapauksissa.
Puheenvuorossaan oikeushammaslääketieteen professori Helena Ranta toisti pääsihteerin vetoomuksen joukkoja luovuttaville maille.
- Jo vuonna 2005 Jordanian silloinen suurlähettiläs toi ensi kertaa esille tarpeen mekanismille, jolla torjua seksuaalinen hyväksikäyttö YK:n rauhanturvaajien toimesta. Ymmärrettävistä syistä ainakin suuri osa joukkoja luovuttavista maista vastustaa YK:n pääsihteerin uudelleen esiin tuomaa ehdotusta naming and shaming -käytännöstä. Meidän on kohdattava tämä haaste, uudelleenarvioitava tilanne ja luotava uusia mekanismeja tilanteen torjumiseksi.
Myös Gambari osoitti vahvoin sanankääntein huolensa tilanteesta, joka hänen mukaansa on menneisyydessä lakaistu maton alle. Hän sanoi yhtyvänsä pääsihteerin vaateisiin seksuaalisen hyväksikäytön nollatoleranssista sekä naming and shaming –käytännön käyttöönotosta.
Vaikka kenraalimajuri Juha Kilpiä ei suoraan kommentoinut hyväksikäyttötapauksia, hän korosti tarvetta rauhanturvaajien sensitiivisyyteen toimintaympäristöissään.
- Rauhanturvaajien tulee tietää, missä he toimivat. Meidän tulee ymmärtää paikallista historiaa ja perinteitä, mikäli haluamme rauhanturvaoperaatioiden olevan osa ratkaisua eikä ongelmaa. Suomalaisten rauhanturvaajien koulutuksessa tämä aspekti on erittäin tärkeä.
Suurlähettiläs Gambarin puheenvuoro sekä Juha Kilpiän puheenvuoro ovat kokonaisuudessaan luettavissa ohesta (engl.).
Lisätietoa ja tilastoja YK:n rauhanturvaoperaatioista: http://www.un.org/en/peacekeeping/ sekä http://www.yk.fi/node/240
Lisätietoa Historoitsijat ilman rajoja Suomessa yhdistyksestä sekä The Use and Abuse of History in Conflicts -konferenssista : http://www.historianswithoutborders.fi/ sekä http://www.historianswithoutborders.fi/en/conference/
Katso alta Gambarin puhe kokonaisuudessaan:
052016_historians_without_borders-_juha_kilpia.pdf hwb_speach_gambari.pdf