27.3.2012
Syyrian presidentin Bashar al-Assadin vastaisen kansannousun alkamisesta tuli maaliskuun 19. päivä kuluneeksi tasan vuosi. Vuoden kestäneen konfliktin aikana Syyrian armeija on ajanut maan sisällissotaan, ja valtio on epäonnistunut oman väestönsä suojelemisessa. Syyrian johto on vastannut rauhanomaisina alkaneisiin protesteihin brutaalilla sorrolla ja alistamisella sekä aktiivisesti estänyt kansalaisia ilmaisemasta tahtoaan vapaasti. Väkivaltaisuuksissa on arvioitu vuoden aikana kuolleen yli 9 000 ihmistä ja 230 000 syyrialaisen on arvioitu paenneen taisteluja kotimaassaan tai naapurimaihin.
Kansannousun vuosipäivänä julkaistuissa lehdistötiedotteissa YK:n korkeat virkamiehet vetosivat Syyrian johtoon väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin edustajan tiedotteessa vaadittiin, että Syyrian kriisi on ratkaistava rauhanomaisin keinoin. Väkivallan kierre on katkaistava välittömästi ja siviileihin kohdistetut sotatoimet on lopetettava. Tiedotteessa vedottiin Syyrian hallitukseen sekä oppositioon, jotta ne tekisivät yhteistyötä YK:n erityislähettilään Kofi Annanin kanssa tilanteen ratkaisemiseksi. Kansainvälisen yhteisön tulisi myös ilmaista yhtenäisen tukensa kriisin lopettamiseksi ja sellaisen poliittisen ratkaisun saavuttamiseksi, joka vastaisi Syyrian kansan tahtoa.
Siviileihin kohdistuvat voimatoimet tuomittava
YK:n erityisneuvonantajat Francis Deng (kansanmurhan ehkäiseminen) ja Edward Luck (suojeluvastuu) arvostelivat kansainvälisen yhteisön passiivisuutta Syyrian tilanteessa. Heidän mukaansa kansainvälinen yhteisö ei ole riittävän yhtenäisesti tuominnut Syyrian toimia. Myös YK:n turvallisuusneuvosto on ollut halvaantunut aiheen tiimoilta. Tämä on rohkaissut Syyriaa jatkamaan väkivaltaisuuksia, minkä seurauksena puolestaan syyrialaiset siviilit ovat tarttuneet aseisiin yhä enenevissä määrin. Syyrialaissotilaat ovat muun muassa kiduttaneet ja pahoinpidelleet protesteihin osallistuneita siviilejä. Deng ja Luck vaativat Syyriaa lopettamaan siviileihin kohdistuvat voimatoimet alueella välittömästi ja patistivat kansainvälistä yhteisöä - YK:n turvallisuusneuvosto mukaan luettuna - toimimaan syyrialaisten suojelemiseksi.
YK:n humanitaarisen avun päällikkö, alipääsihteeri Valerie Amos vetosi tiedotteessaan Syyrian johtoon humanitaarisen avun päästämiseksi maahan. Amos korosti, että avustusjärjestöjen esteetön pääsy maahan on ensiarvoisen tärkeää, jotta puolueetonta hätäapua ja perustarvikkeita saadaan konfliktista kärsiville.
Islamilaisen yhteistyöjärjestön OIC:n ja YK:n edustajien muodostama tarkkailijaryhmä on tällä hetkellä vierailulla konfliktista kärsivillä alueilla tarkoituksenaan kerätä tietoa humanitaarisesta tilanteesta maassa. Vierailulla on Syyrian hallituksen tuki.
Ulkovaltojen sotilaallinen väliintulo hankalaa
Vuosi sitten YK:n turvallisuusneuvosto päätti sotilaallisesta väliintulosta Libyan siviiliväestön suojelemiseksi, ja YK:n päätöslauselman seurauksena NATO:n joukot aloittivat ilmaiskut maahan. Voisiko sama tapahtua Syyriassa? Time-lehden arvion mukaan tämä on epätodennäköistä, sillä Libyan tilanteeseen verrattuna länsimaat kohtaisivat huomattavasti suurempia haasteita Syyriassa.
Stockholm International Peace Research Instituten (SIPRI) tuoreen raportin mukaan presidentti Assad on tehnyt viime aikoina suuria asehankintoja, mikä lienee suurin ulkopuolista väliintuloa hankaloittava tekijä.
Syyrialaissyntyinen tutkija Murhaf Jouejati washingtonilaisesta Middle East Institute -tutkimuslaitoksesta toteaa CNN:n haastattelussa, että ulkovaltojen johtajat saattavat olla myös vastahakoisia puuttumaan Syyrian levottomuuksiin, sillä tiedossa ei ole, kuka maan johtoon nousisi Assadin jälkeen. Kansainvälinen yhteisö toivoisi mahdollisimman selkeää skenaariota, ja tämänhetkinen epävarmuus pitkittää Assadin hallinnon valtakautta, Jouejati arvelee.
Rauhanomainen ratkaisu?
Rauhanomaisen ratkaisun löytyminen on kuitenkin helpottunut, kun Venäjän presidentti Dmitri Medvedev kertoi viime sunnuntaina Venäjän tuesta YK:n ja arabimaiden järjestön Arabiliiton yhteisen erityisedustajan Kofi Annanin välitysyrityksille Syyrian levottomuuksissa. Venäjä on ollut vuosikymmeniä Syyrian läheinen liittolainen, ja tämän takia aiemmin vastustanut kansainvälisiä yrityksiä painostaa Syyrian johtoa lopettamaan väkivaltaisuudet maassa. Helsingin Sanomat arvioi YK:n olevan voimaton niin kauan kun Venäjä ja Kiina suojelevat Syyrian vallanpitäjiä. Kiina on edelleen vastentahtoinen antamaan tukeaan suunnitelmille, joissa vaaditaan vallanvaihtoa Syyriaan.
Annan on esittänyt kuusikohtaisen suunnitelman, jonka avulla väkivaltaisuudet saataisiin loppumaan. Suunnitelman mukaan Assadin hallinnon tulisi vetää sotilasjoukot ja raskas aseistus pois asutuskeskuksista sekä pitää päivittäinen kahden tunnin mittainen tulitauko, jotta humanitaarista apua saataisiin sitä tarvitseville. Viranomaisten tulisi myös vapauttaa kansannousun yhteydessä pidätetyt kansalaiset. Suunnitelman toteuttamiselle ei kuitenkaan ole takarajaa, eikä se pidä sisällään vaatimusta Assadin erosta. Annan vastaanotti maaliskuun 26. päivä Syyrian virallisen vastauksen ehdotukseen.
Taistelut Syyriassa jatkuvat kuitenkin edelleen pitkittäen siviiliväestön kärsimyksiä. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on muun muassa raportoinut Syyrian armeijan käyttävän ihmiskilpiä suojanaan.
Lähteet:
Statement attributable to the Spokesperson for the Secretary-General on Syria
Statement on Syria (Valerie Amos)
United Nations Press Release (Deng ja Luck)
Helsingin Sanomat
UN.org
CNN
Time
BBC
SIPRI