Tansaniassa vietetään lokakuun lopulla kansalaisyhteiskuntaviikkoa. Se pantiin alulle jo viitisen vuotta sitten, mutta tuolloisen presidentin hallinto ja lopulta koronapandemia leikkasivat siivet järjestäjien kunnianhimoisimmilta suunnitelmilta. Nyt maan kansalaisjärjestöt kokoontuvat taas uudella innolla vaihtamaan kokemuksia, kuulemaan ihmisten kertomuksia kehityksestä, menestystarinoista – ja vaikeuksista. Tansanian YK-liitto on mukana tapahtuman kansallisessa johtoryhmässä, ja viesti kulkee myös valtakunnan päättäjille.
Tansanian muutos avoimempaan ja erilaisia mielipiteitä sallivampaan suuntaan alkoi Reynald Maedan mukaan välittömästi siitä, kun uusi presidentti Samia Suluhu Hassan maaliskuussa 2021 astui virkaansa. "Demokratian ja hyvän hallinnon suhteen olemme matkalla kohti parempaa Tansaniaa", hän arvioi. "Uusi hallitus on valmis avoimuuteen ja vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa esimerkiksi sananvapauden ja lehdistönvapauden kysymyksistä."
Muutos ottaa aina aikansa, eikä kaikki tietenkään ole sataprosenttisesti kunnossa, mutta aiempaan verrattuna on jo tapahtunut erittäin suuri parannus.
Nuorten toiminta rohkaisee
Esimerkkinä kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksista Reynald Maeda pitää viime vuonna julkaistua Tansanian viisivuotista kehitysohjelmaa. Siinä on kansalaisjärjestöille ja muille ei-valtiollisille toimijoille oma osionsa. "Se että tunnustetaan pitkien neuvottelujen jälkeen osapuoleksi tuolla tasolla on erittäin palkitsevaa", Maeda kuvaa. "Meillä on nyt ovi auki kumppanuuteen päättäjien ja hallinon kanssa: voimme konsultoida kansalaisyhteiskunnan eri osapuolia ja vaikuttaa kansallisen tason suunnitteluun yhteisissä valmisteluelimissä."
Maedan johtama Tansanian YK-liittto on noussut keskeiseen asiantuntijarooliin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. Tavoitteet ja niiden edistymisen seuranta vapaaehtoisen raportoinnin avulla on keskeinen osa Suomen ja Tansanian YK-liittojen yhteistä hanketta, jolle Suomen ulkoministeriön vastikään myönsi nelivuotisen jatkorahoituksen.
Järjestöjen vaikuttamistyön tuloksena on saatu aikaan aivan kouraantuntuviakin parannuksia ihmisten arkielämässä. Aiemman hallinnon naisia ja tyttöjä syrjiviä linjauksia on peruttu, ja esimerkiksi raskaana olevat tytöt ja nuoret äidit pääsevät taas koulunpenkille.
Oman työnsä innostavimpiin asioihin Maeda laskee juuri nuorten kanssa toimimisen – sen, että on päässyt näkemään muutoksen heidän elämässään. Tansanian YK-liitto auttoi maan kahdeksalla eri alueella nuorten ryhmiä, jotka etsivät mahdollisuuksia omaan yritystoimintaan ja rahoitukseen. Liiton tukemat ryhmät onnistuivat saamaan paikallishallinnoilta yhteensä noin miljardin Tansanian shillingin (noin 440 000 euroa) arvosta rahoitusta pienyritysten käynnistämiseen. Liitolle myönnettiin erityistunnustus, Civil Society Excellence Award, nuorten elinkeinotoiminnan edistämisestä.
Se oli minulle osoitus siitä, että tekemällämme työllä on vaikutusta
Tansanian YK-liitto on toiminut aktiivisesti myös naisten ja vammaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi paikalishallintojen rahoituksen avulla ja tekee tiivistä yhteistyötä Suomen suurlähetystön tukeman Tansanian UN Womenin hankkeen kanssa.
YK:n tavoitteet kuntalaisten arkeen
Heti Suomeen tultuaan lokakuun alussa Reynald Maeda osallistui Helsingin kaupungintalolla järjestettyyn kansainväliseen seminaariin, jossa pohdittiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden jalkauttamista ylätasolta paikalliselle tasolle, kaupunkien ja kuntien arkeen. "Tavoitteethan suunniteltiin alkujaan valtioiden toteutettaviksi ja kunkin maan tasolla raportoitaviksi", Maeda huomauttaa. "Siksi on hankalaa tuoda niitä sellaisinaan paikalliseen toimintaan."
Helsingissä aiheena olivatkin vapaaehtoiset paikalliset raportit, Voluntary Local Reviews, joita kaupungit ja aluehallinnot eri puolilla maailmaa ovat alkaneet tuottaa kuvaamaan YK:n kehitystavoitteiden etenemistä omalla alueellaan. YK:n tietokantaan raportteja on tähän mennessä kertynyt noin 70.
Suomi kuuluu menetelmän laadullisessa kehittämisessä edelläkävijöihin, Reynald Maeda katsoo. Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto tukevat meillä yhdessä kuuden suurimman kaupungin kanssa toteuttavaa hanketta, joka kehittää menetelmiä YK:n kehitystavoitteiden viemiseksi paikallistasolle.
Maedalle kaupungeista tutuin on Tampere, joka tukee tansanialaisen ystävyyskaupunkinsa Mwanzan kestävän kehityksen raportointia.
"Autamme Mwanzan kaupunkia tekemään oman osuutensa, tästä tulee Tansanian ensimmäinen paikallistason kestävän kehityksen raportti", Maeda kertoo. "Mutta myös ensimmäistä kertaa maailmassa kaksi kaupunkia tekee tämän työn yhdessä." Hanketta koordinoi YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN Habitat ja siinä ovat mukana Kuntaliitot sekä YK-liitot Suomesta ja Tansaniasta. Raportin odotetaan valmistuvan yhtä aikaa Tansanian kansallisen kestävän kehityksen raportin kanssa kesällä 2023.
Tutustuminen Helsingin ja Tampereen tapaan toimia näytti Maedalle, että suomalaisilla kaupungeilla on suurempi autonomia toteuttaa ja arvioida kestävän kehityksen tavoitteita kuin Tansanian paikallishallinnoilla. "Kaksi kaupunkia ovat toteuttaneet samaa prosessia, mutta hyvin eri tavoin, hän arvioi. "Meillä järjestelmä on keskusjohtoisempi: presidentinkanslia ja ministeriö ohjeistavat, miten tulee toimia. Suunnittelu kulkee jo alhaalta ylöspäin, mutta päätökset tehdään vielä ylätasolla."
Äidin oikeustaistelu vaikutti uravalintaan
Reynald Maeda tutustui Tansanian YK-liittoon jo lakitieteen opiskelujensa aikana yliopistossa. Juristiksi valmistuttuaan hän hakeutui ensin harjoittelijaksi ja sai sitten paikan projektisuunnittelijana. Hänet valittiin kuusi vuotta myöhemmin pääsihteeriksi.
Reynald kertoo, että yksi uravalintaan vaikuttaneista asioista oli isän kuolema pojan ollessa pieni. Yrittäjä-äiti jäi tyttären ja kolmen pojan yksinhuoltajaksi, ja joutui vuosia kestäneeseen oikeustaisteluun perheen ja miesvainajansa omaisuudesta. Vastapuolena olivat miehen veljet, jotka chagga-heimon perinteeseen vedoten vaativat omaisuutta itselleen.
"Muistan että vietin suuren osan lapsuudestani äidin kanssa korkean tason oikeudenkäynneissä setiäni vastaan", Reynald kertoo. "Suurin osa ala-asteen ja osa seuraavankin asteen kouluvuosistani kului sen taistelun merkeissä."
"Osan jutuista voitimme, joitakin hävisimme – mutta se oli yksi asioista, jotka todella saivat minut kiinnostumaan lakiopinnoista ja juristin ammatista."
Kasvaminen ja aikuistuminen toivat mukanaan muitakin syitä. Niistä yksi on ollut halu puolustaa samanarvoisuutta ihmisten kesken.
"Kotona äiti kasvatti meidät siihen, että olemme saman arvoisia", Reynald muistelee. "Perheessä oli vain yksi tytär, joten kotityöt piti jakaa tasan myös pojille. Tiedän että se on normaalia suomalaisissa perheissä, mutta meillä ei niin tavallista."
"Se auttoi muokkaamaan minua aikuisena, kun ajattelen tasa-arvoa perheessä."