Vuosi 2015 on tärkeä koko maailmalle. Vuosituhattavoitteiden aikaraja saavutetaan tänä vuonna, ja uusista kehitystavoitteista päätetään syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettävässä kestävän kehityksen huippukokouksessa.
Tavoitteiden päälinjat alkavat jo hahmottua. YK:n pääsihteerin Ban Ki Moonin joulukuussa julkaistu synteesiraportti ("Road to dignity by 2030") kokosi siihen mennessä tehtyä pohjatyötä.
Raportti sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja kuusi elementtiä, jotka vetävät näitä tavoitteita yhteen. Nämä elementit ovat ihmisarvo, planeetta, hyvinvointi, oikeudenmukaisuus ja kumppanuus.
Yhteisymmärryksen löytäminen tulevaisuuden tavoitteista on kuitenkin vasta yksi askel, paljon suurempi askel on panna suunnitelma käytäntöön. ”Visiosta toteutukseen” (From vision to transformation) -keskustelussa Helsingissä 27.2. pohdittiin tulevia kehitystavoitteita ja niiden toimeenpanon haasteita. Koko keskustelun voi katsoa täältä.
Runko ja rahoitus kuntoon
”On erittäin tärkeää, että uudet kestävän kehityksen tavoitteet yhdistävät tavoitteet, niiden toimeenpanon keinot ja maailmanlaajuisen seurannan yhdeksi yhtenäiseksi agendaksi”, totesi kehitysministeri Sirpa Paatero avaussanoissaan seminaarissa.
UNDP:n apulaisjohtaja Magdy Martínez-Solimán muistutti pääsihteerin joulukuisen raportin alleviivaavan sitä, että toimeenpanoa varten tarvitaan vahvat puitteet. Puitteisiin sisältyvät rahoitus, teknologia ja investointi kestävän kehityksen valmiuksien parantamiseen.
Tänä vuonna on syyskuun huippukokouksen lisäksi tiedossa kaksi muuta kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta keskeistä kokousta: loppuvuoden ilmastokokous Pariisissa sekä heinäkuun kokous Addis Abebassa, jossa päätetään uusien kehitystavoitteiden rahoituskeinoista.
”Post 2015 -tavoitteiden toimeenpano vaatii merkittäviä sijoituksia”, huomautti Martínez-Solimán, kiinnittäen huomiota etenkin köyhimpien maiden tarpeisiin.
Yhteiset tavoitteet
Toimeenpanoon sisältyy kuitenkin paljon muutakin kuin rahoitus, kuten kapasiteetin vahvistaminen, vahvemmat instituutiot ja menettelytapojen yhtenäisyys, Martínez-Solimán muistutti. Lisäksi data on avainasemassa.
“Ajankohtaista ja korkealaatuista dataa tarvitaan, jotta voidaan suunnitella, valvoa ja arvioida tehokkaita kestävän kehityksen menettelytapoja, jotka eivät jätä ketään taakseen.”
Keskustelussa nousi useampaan kertaan esiin se, että tavoitteet ovat universaaleja ja yhteisiä kaikille maille – ja vastuu niihin pääsemisestä on myös yhteinen. Tähän tarvitaan paitsi työtä, myös korkealle asetetut tavoitteet.
”Meillä pitää olla hyvin paljon kunnianhimoa, jos tahdomme muuttaa maailman seuraavien 15 vuoden aikana”, totesi ulkoministeriön Post-2015 koordinaattori Riitta Resch.
“From Vision to Transformation – Discussion on new Post-2015 Agenda" -keskustelu oli kaksiosaisen Peking-Helsinki-New York -seminaarin toinen osa. Ensimmäisessä osassa julkaistiin Peking+20 rinnakkaisraportti (ensimmäisen osan voi katsoa täällä). Seminaarin järjestivät Suomen YK-liitto, NYTKIS ry, Naisjärjestöjen keskusliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä ulkoministeriö.
Kuva: UNDP:n apulaisjohtaja Magdy Martínez-Solimán visioi seminaarin tauolla myös tulevaisuuden maailman parhaita uutisia.
