Keskustelun on oltava aktiiviset aidosti kaksisuuntaista, jotta kehitysyhteistyön epäkohdat tulevat käsitellyiksi. Oman tontti on pidettävä puhtaana, koska kaksoisstandardit eivät ole mahdollisia. Kumppanuusmaiden kanssa luodut strategiat tulee räätälöidä maakohtaisesti. Muun muassa tällaisia ajatuksia tuotiin esille UM:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa puitiin helmikuussa julkaistua toimintaohjetta ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeen panolle kehityspolitiikassa Suomessa.
Kehitysministeri Heidi Hautalan mukaan ihmisoikeuspainotteisen lähestymistavan virallinen toimintaohjeen luominen on ”ollut vain ajan kysymys”, koska suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt ovat toimineet sen mukaan jo pitkään. Hautala esitteli helmikuussa julkaistua toimintaohjetta ulkoministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa tiistaina. Se kattaa toimeenpanon ”kahdenvälisessä ja kansainvälisessä poliittisessa vuoropuhelussa ja –yhteistyössä sekä kansalaisjärjestöyhteistyössä.”
Hautalan mukaan aktiivisessa ja aidossa keskustelukulttuurissa kehitysyhteistyökumppanien kanssa tärkeää on myös säilyttää ”avoin ja itsekriittinen ilmapiiri”. Tällöin edistetään molempien osapuolien epäkohtien tunnistamista ja niihin puuttumista eikä kaksoisstandardeja pääse syntymään. Hautalan mukaan kaikille Suomen seitsemälle kumppanuusmaalle on laadittu sellaiset ihmisoikeuspainotuksella varustetut, maakohtaiset maastrategiat, joiden perustana on aktiivinen konsultaatio kumppanimaan viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Aino Pennanen kiitteli toimintaohjetta, koska ihmisoikeusperustaisella kehitysyhteistyössä saadaan perinteisempään tarpeiden tyydyttämisen tavoitteeseen nähden kestävämpiä tuloksia, vaikka työ onkin ennakkoluulojen takia vaikeampaa tuolla painotuksella.
Ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksikköä edustanut Laura Torvinen taas rohkaisi kuulijoita omilla esimerkeillään kehityspolitiikan toiminnallistamisesta. Jopa kehityspankit, jotka eivät saa toimia poliittisesti, pystyvät tavoitteidensa kautta käsittelemään ihmisoikeuskysymyksiä. Äärimmäinen köyhyys ja eriarvoisuus ovat suuria ihmisoikeuskysymyksiä ja niiden poistaminen on kehityspankkien nimenomainen tavoite. Myös pankkien toimintaa ohjaavat turvalausekkeet käsittelevät hyvinkin merkittäviä aihepiirejä, joiden piiriin Torvisen mukaan päätyy muun muassa maankäyttö- ja ilmastomuutosaspekteja sitä mukaa kun niitä uudistetaan.
Lisätietoja:
Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa (Ulkoministeriö)