20.9.2010
New Yorkissa alkaa tänään YK:n vuosituhattavoitteita käsittelevä huippukokous. Kolmipäiväiseen kokoukseen osallistuu arviolta 150 valtionpäämiestä.
Vuosituhattavoitteilla tarkoitetaan YK:n kahdeksaa vuonna 2000 luomaa tavoitetta, jotka pyrkivät parantamaan maailmaa, muun muassa vähentämällä köyhyyttä ja nälänhätää ja edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Vuosituhattavoitteille on asetettu matemaattiset päämäärät, jotka on saavutettava vuoteen 2015 mennessä.
"Huippukokous on merkittävä virstanpylväs vuosituhattavoitteiden saa[img_assist|nid=2313|title=Jakob Simonsen|desc=|link=none|align=right|width=225|height=150]vuttamisessa. Olemme kulkeneet kymmenen vuotta ja mielestäni lyhyesti sanottuna voimme nähdä nyt, että tavoitteet ovat saavutettavissa", sanoo YK:n kehitysohjelma UNDP:n Pohjoismaiden johtaja Jakob Simonsen.
"Meillä on tietotaito, meillä on kokemus, me tiedämme mikä toimii, joten enää tarvitsemme poliittisen tahdon kiihdyttää kehityskulkua seuraavan viiden vuoden aikana", tanskalainen Simonsen kiteyttää.
New Yorkin huippukokoukseen osallistuvien valtionpäämiesten tehtävänä on keskustella vuosituhattavoitteiden saavuttamisesta ja lopulta hyväksyä niitä koskeva loppuasiakirja.
"Loppuasiakirja keskittyy kahdeksaan toimintakohtaan, jota kutsutaan Eight-point action agendaksi, joka on toimintamalli, joka pyrkii kehityskulun kiihdyttämiseen. Näihin toimintakohtiin sisältyy muun muassa keskittyminen paikallisiin prioriteetteihin ja omistusoikeuksiin, naisten ja tyttöjen oikeuksien korostaminen ja kolmantena esimerkkinä mainitsisin kehittyneet valtiot, sillä niiden on täytettävä lupauksensa ja varmistettava, että kehitysyhteistyö on tehokkaampaa, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa", Simonsen selvittää.
Simonsenin mukaan vuosituhattavoitteiden saavuttamisen haasteet kulminoituvat voimavaroihin.
"On selvää, että monet lupaukset ovat yhä täyttämättä. Esimerkiksi EU lupasi lisätä kehitysyhteistyöhön laitettavaa rahamäärää yhteensä 0,56 prosenttiin EU-valtioiden bruttokansantuotteesta [vuoteen 2010 mennessä]. Tällä hetkellä lukema on arviolta noin 0,46 prosenttia", Simonsen laskee.
Tämä on aiheuttanut toisen ongelman: kehitysmaiden keskuudessa kytee epäluottamus kehittyneimpiä maita kohtaan.
"Heillä on runsaasti epäluuloa siitä, aikovatko rikkaammat valtiot toteuttaa lupauksiaan", Simonsen kertoo.
Kokonaiskuvaa hankala piirtää
Vuosituhattavoitteista ensimmäinen pyrkii köyhyyden puolittamiseen. Simonsenin mukaan siinä onnistutaan.
"Ellemme kohtaa suurta talouskriisiä - taas", hän huomauttaa.
Samalla Simonsen sanoo, että vuosituhattavoitteiden onnistumisen arvioiminen on hankalaa. Miten voidaan arvioida, onko köyhyyden puolittamisessa onnistuttu? Tilastot vaihtelevat eri puolilla maailmaa.
"Koko maailman mittakaavassa tavoitteessa on saatettu onnistua, mutta se piilottaa totuuden, että saavutus on epätasainen eri alueilla. Esimerkiksi kaakkois-Aasia on suoriutunut huomattavasti paremmin kuin Saharan eteläpuolinen Afrikka. Yhdellä alueellakin vaihtelut ovat merkittäviä: kaakkois-Aasiassa esimerkiksi Kiina ja Intia ovat suoriutuneet huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi Filippiinit tai Indonesia", Simonsen sanoo.
Väkiluvultaan valtavat Kiina ja Intia vaikuttavat merkittävästi maailman kokonaislukuihin.
"Tiedämme myös, että maiden sisälläkin tilanteet vaihtelevat, kun maan eri osat kehittyvät eri tavalla", hän kertoo. "Se piirtää epätasaisen kuvan."
Simonsen huomauttaa myös, että vuosituhattavoitteen hetkittäinen täyttyminen ei takaa sen pysyvyyttä.
"On merkittävää, että yhdeksän kymmenestä peruskouluikäisestä lapsesta pääsee kouluun ja 100 poikaa kohti peräti 95 tyttöä pääsee kouluun", Simonsen kertoo kehityksestä. "Mutta tämä tilasto ei kerro mitään siitä, että pysyvätkö nämä lapset koulussa, eikä se kerro mitään opetuksen laadusta."
Simonsenin mukaan heikoiten menestyneet tavoitteet koskevat naisia.
"Odottavien äitien kuolleisuus ei ole laskenut odotetulla tavalla, ja lisäksi on vieläkin korkeita esteitä naisten osallistumiselle politiikkaan tai talouteen. Tähän pitäisi puuttua, sillä tiedämme, että naisten aseman parantaminen on yksi parhaista keinoista saavuttaa vuosituhattavoitteet", Simonsen sanoo.
Kööpenhaminan kaltainen epäonnistuminen vältettävä
Vuosituhattavoitteet ovat saaneet verrattain niukasti huomiota valtavirran lehdistössä. Simonsenin mukaan syynä on se, että vuosituhattavoitteet ovat hidas, meneillään oleva kehityskulku. Siksi medialla ei ole pysyvää mielenkiintoa siihen.
"Mielestäni on kuitenkin olennaista, että toimimme mediassa ja olemme esillä suurelle yleisölle, jotta pystymme levittämään sanomaa siitä, että kehitys on mahdollista. Meidän on kerrottava tarinoita onnistumisista", Simonsen sanoo.
"On kehitysyhteistyön kannalta tuhoisaa jos kerromme vain ikäviä tarinoita nälänhädästä, kurjuudesta, köyhyydestä, korruptiosta ja kidutuksesta - ei sillä, etteikö näitä tarinoita tulisi kertoa, mutta toisinaan se antaa ihmisille vaikutelman, että siitä ei ole apua, että pidämme kehitysyhteistyömme korkealla tasolla ja varmistamme, että köyhillä valtioilla on pääsy markkinoillemme heidän tuotteidensa kanssa", Simonsen miettii.
New Yorkin huippukokous kerää suuren huomion lehdistöltä. Se on merkittävä mainos vuosituhattavoitteille. Mutta onko olemassa vaara, että Kööpenhaminan ilmastokokouksen kaltainen epäonnistuminen toistuu New Yorkissa?
"Toivottavasti ei", Simonsen sanoo. "Minun tietojeni mukaan siitä ei tule Kööpenhaminan kaltaista epäonnistumista. On olemassa vedos loppuasiakirjasta, joka on hyväksytty, ja minä toivon ja luotan, että se on perustana 150 valtionpäämiehelle siihen, että he ovat yksimielisiä ja hyväksyvät sen toimintamallin. Olen melko varma, että päädymme siihen."
Vuosituhattavoitteet päättyvät viiden vuoden kuluttua. Mitä tapahtuu seuraavaksi?
"En tiedä, enkä välitä", Simonsen tokaisee. "Meidän on nyt keskityttävä saavuttamaan vuosituhattavoitteet määräaikaan eli vuoteen 2015 mennessä."