YK:n kehitysohjelma UNDP:n vuoden 2016 Afrikan inhimillisen kehityksen raportti toteaa, että sukupuolten epätasa-arvo vaarantaa Afrikan maanosan taloudelliset ja inhimilliset kehitysmahdollisuudet. Sukupuolten epätasa-arvo maksaa Saharan eteläpuoliselle Afrikalle vuosittain noin 84 miljardia euroa, mikä vastaa kuutta prosenttia alueen bruttokansantuotteesta.
“Jos sukupuolten välinen kuilu saadaan suljettua työmarkkinoilla, kouluissa, terveyspalveluiden saannin osalta ja muilla osa-alueilla, äärimmäinen köyhyyden ja nälänhädän poistaminen on mahdollista. Tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan lisääminen ovat paitsi ihmisoikeuskysymys, ne myös tukevat taloudellista ja kestävää kehitystä”, UNDP:n pääjohtaja Helen Clark totesi raportin julkistamistilaisuudessa.
UNDP:n raportti analysoi niitä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikuttajia, jotka vaikeuttavat afrikkalaisten naisten oikeuksien edistämistä ja esittelee konkreettisia toimia sukupuolten epätasa-arvon poistamiseksi.
Sukupuolten epätasa-arvon hinta
UNDP:n Inhimillisen kehityksen Afrikka-raportin mukaan sukupuolten epätasa-arvon kasvaminen prosentilla heikentää inhimillisen kehityksen indeksiä 0,75 prosentilla.
Vaikka maanosan sukupuolten välinen kuilu perusasteen koulutuksen aloittavien välillä on raportin mukaan kaventunut, afrikkalaisten naisten todetaan saavuttavan ainoastaan 87 prosenttia inhimillisestä kehityksestä miehiin verrattuna. Tämä johtuu naisten alhaisesta osallistumisesta toisen asteen koulutukseen ja palkkatyömarkkinoille sekä korkeasta äitityskuolleisuudesta.
Raportin mukaan 61 prosenttia afrikkalaisista naisista käy palkkatyössä, mutta he kohtaavat taloudellista syrjintää. Naiset työskentelevät usein epävirallisella sektorilla, minkä lisäksi heidän tekemänsä työ on usein alipalkattua ja -arvostettua. Vanha sanonta siitä, että miehen euro on naisen 70 senttiä pitää paikkansa Saharan eteläpuolisen Afrikan palkkakehityksessä.
Yhteiskunnan rakenteisiin syvälle juurtuneet esteet, kuten vallan ja varakkuuden epätasainen jakautuminen sekä epätasa-arvoa ylläpitävät yhteiskunnalliset normit, jarruttavat Afrikan kehitystä sekä naisten aseman parantumista.
Yhteiskunnan normit ovatkin selkeä este afrikkalaisten naisten aseman parantumiselle. Vanhoilliset tavat rajoittavat sekä sitä aikaa, jonka naiset voivat käyttää koulutukseen ja työntekoon, että naisten oikeutta taloudelliseen omistukseen. 71 prosenttia veden hakemisesta on yhä naisten vastuulla, mikä tarkoittaa, että afrikkalaiset naiset kuluttavat vuosittain yhteensä noin 40 miljardia tuntia veden hakemiseen. Naisilla on miehiin verrattuna harvemmin oma pankkitili ja todennäköisyys sille, että nainen saisi luottoa, on pienempi kuin miehen kohdalla.
“Sukupuolten välisen eriarvoisuuden takia kestävän kehityksen tavoitteiden ja Afrikan Agenda 2063:n saavuttaminen jäävät vain pyrkimyksiksi”, toteaa UNDP:n Afrikan aluetoimiston johtaja Abdoulave Mar Dieve ja jatkaa: ”Sukupuolten välisen kuilun poistaminen ei ainoastaan kiihdyttäisi Afrikan talouskasvua kaksinumeroisesti, vaan loisi myös mahdollisuuksia kehitystavoitteiden saavuttamiseksi.”
Lyhytjänteisen poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon sijaan budjettisuunnittelun tulee keskittyä välittömiin, pitkäaikaisiin tavoitteisiin, joiden avulla saavutetaan osallistavampi ja vaikutusvaltaisempi kehity, raportti suosittelee. Lisäksi siinä tehdään huomio, jonka mukaan inhimillinen kehitys on voimakasta maissa, jotka investoivat sukupuolten tasa-arvoon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseen. Jotta Afrikassa saavutettaisiin kestävää ja osallistavaa kasvua, tulee naiset ja tytöt ottaa huomioon tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä.