Suomen ratifioima YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimus on tullut lainvoimaiseksi tämän viikon tiistaina 21.5.2013. Vuonna 2003 hyväksytyn yleissopimuksen tarkoituksena on suojella aineetonta kulttuuriperintöä, varmistaa yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden kulttuuriperinnön kunnioittaminen, parantaa yleistä tietoisuutta sen merkityksestä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja varmistaa sen saama arvostus sekä tarjota kansainvälistä yhteistyötä ja apua näiden tavoitteiden toteutumiseen.
"Tulemme tänä kesänä päättämään, mikä taho ottaa sopimuksen toimeenpanovastuun. Ensimmäinen sopimuksen edellyttämä toimenpide tulee olemaan aineettoman kulttuuriperintömme systeemaattinen tunnistaminen ja dokumentointi", kertoo Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen ratifioinnin jälkeisestä prosessista. Kesän aikana järjestetään hänen mukaansa myös yhteistyössä Suomen Unesco-toimikunnan ja valitun toimeenpanijan kanssa sopimukseen liittyvä keskustelutilaisuus, johon kutsutaan aiemmin kuultuja asiantuntijatahoja, alan tutkijoita ja kansalaisjärjestöjä.
Aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen on nyt ratifioinut 152 valtiota. Laaksosen mukaan sopimusta pidettiin alun perin asiantuntijoiden lausuntojen mukaan riittämättömänä, mutta vuosien saatossa sitä vahventamaan on muun muassa luotu hyvin tarpeelliseksi koettu parhaiden suojelukäytäntöjen rekisteri ja sopimuksen operatiivista toimintaohjelmaa on kehitetty parempaan suuntaan. Laaksosen mukaan varmuus siitä, että Suomen tulisi liittyä sopimuksen hyväksyviin tahoihin, saatiin sopimuksen jo ratifioineilta valtioilta saadun hyvän palautteen myötä. Vaikka työ ratifiointiprosessin eteen aloitettiin jo vuonna 2010, oli Suomi lopulta muun muassa viimeinen sopimuksen ratifioinut Pohjoismaa. Prosessia on Laaksosen mukaan hidastanut julkishallinnon resurssipula.
Saamelaisneuvoston mukanaolo itsestäänselvää
Sopimusta käsiteltäessä eduskunnan sivistysvaliokunnasta kuultiin myös Saamelaiskäräjiä, joiden huomiot liittyivät sopimuksen toimeenpanoon ja sen resurssointiin. Käräjien mielestä valtion viime vuoden talousarvion myötä leikattu aineetonta kulttuuriperintöä tukeva kulttuurimääräraha on riittämätön ja yleissopimuksen täytäntöönpanon kustannukset on arvioitu liian alhaisiksi. Käräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi nostaa myös esille sen epäkohdan, että saamelaista käsityötä ja käsityöperinnettä hyödynnetään nykyään saamelaisia malleja mukailevilla ja halvoilla materiaaleilla tehdyillä kopioilla siten, että se "loukkaa saamelaisten kulttuurista perusoikeutta." Aiemmin on osoitettu myös mieltä siitä, että Lapin turistioppaat ovat toimineet loukkaavasti käyttäessään lapinpukuja olematta itse saamelaisia.
Näkkäläjärven mukaan saamelaiskulttuuriin kuuluvan aineettoman kulttuuriperinnön edistämiseksi laadittavat toimintalinjaukset tulee hyväksyä saamelaiskäräjillä, koska ne sisältyvät saamelaisten perustuslaillisen kulttuuri-itsehallinnon piiriin. "Toimeenpiteet, joihin Suomi ryhtyy saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi edellyttävät saamelaiskulttuurin osalta näiden tehtävien siirtoa saamelaiskäräjille ja toimintojen riittävää resursointia", hän kertoi puheessaan.
Laaksonen ymmärtää käräjien tärkeyden tulevassa prosessissa. "Saamelaiskäräjillä on tietysti erityinen roolinsa sopimuksen toimeenpanossa. Se, että saamelaiskäräjät tulevat olemaan mukana sopimuksen saamelaisia koskevassa työssä, on itsestäänselvyys", toteaa Laaksonen.
Lisätietoja:
Suomi liittyi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimukseen (Opetus- ja kulttuuriministeriö)
Hallituksen esitys eduskunnalle aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä (HE 101/2012 vp) (Eduskunta)
Valtioneuvoston asetus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta, 21.5.2013 (PDF-tiedosto) (Finlex)
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven puhe sivistysvaliokunnalle 15.11.2012 (Saamelaiskäräjät)
Saamelaisnuoret vastustavat lapinpuvun väärinkäyttöä turistirihkamana (YLE)
Intangible cultural heritage (UNESCO)
Teksti: Tatu Virta