Mitä jäi mieleesi, kun viimeksi luit, näit tai kuuntelit uutisia, jotka käsittelevät kehittyviä maita? Tarinoita selviytyjistä, edistysaskeleista ja uusista maailmaa parantavista keksinnöistä? Vai sotaa, nälänhätää ja poliittisia ongelmia?
Todennäköisesti jotakin jälkimmäisistä.
”Kehitysmaita käsittelevät uutiset ovat 98-prosenttisesti negatiivisia. Tämä on toistunut vuosien mittaan lähes poikkeuksetta”, sanoo toimittaja Peik Johansson.
Hän on käynyt 1990-luvulta alkaen säännöllisesti läpi sanomalehtien ulkomaanuutisia ja tutkinut, minkälaisia ovat kehitysmaista kertovat uutiset. Tulos on aina sama: ne käsittelevät useimmiten esimerkiksi sotaa, terrori-iskuja, huonoa hallintoa tai onnettomuuksia.
Myös esimerkiksi Taksvärkki-järjestön kesällä 2018 tehdyssä selvityksessä havaittiin, että yleisin kehitysmaita koskeva juttuaihe on aseellinen konflikti.
Ihminen etsii uhkia selviytyäkseen hengissä
Kielteiset uutiset ovat luonnollinen ilmiö, sillä yksi median tehtävistä on kertoa yhteiskunnallisista epäkohdista, kuten vaikkapa suurista konflikteista tai pakolaisuudesta.
Samaan aikaan tapahtuu kuitenkin paljon myönteistä kehitystä. Viimeisten vajaan 30 vuoden aikana esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on puolittunut. Melkein kaikki lapset aloittavat koulun. Ruokakriisit kärjistyvät enää vain harvoin laajamittaisiksi nälänhädiksi. Nämä uutiset eivät yleensä päädy otsikoihin – mikseivät?
”Uutinen tehdään, kun tapahtuu jotakin normaalista kehityskulusta poikkeavaa. Ja normaali kehityskulku on aika tasaista – siihen eivät kuulu ongelmat tai katastrofit. Siksi uutiset yleensä ovat kielteisiä”, Johansson sanoo.
Kielteisillä uutisilla media myös vastaa lukijoiden tarpeisiin. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset kiinnittävät eniten huomiota juuri kielteisiin uutisiin. Se on kognitiotieteistä väitelleen Laurea-ammattikorkeakoulun lehtorin, filosofian tohtori Sini Setälän mukaan ihmiselle luontaista.
”On oman selviytymisemme kannalta tärkeää, että osaamme havaita kaiken kielteisen. Jotta selviydymme maailmassa, meidän pitää olla koko ajan valppaina. Olemme siis taipuvaisempia havaitsemaan kielteisiä asioita, koska se palvelee selviytymistä”, hän sanoo.
Vääristynyt maailmankuva
Ihmisten altistumisella kielteisille uutisille voi olla vakavia vaikutuksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan ne aiheuttavat ahdistusta, pelkoa ja lopulta uutisten välttelyä.
Setälä tutki vuonna 2014 julkaistua väitöskirjaansa varten lööppejä. Nekin herättivät monissa ihmisissä turvattomuuden tunteita.
Tutkimusten mukaan kielteiset uutiset voivat myös lamaannuttaa ja saada ihmiset uskomaan, ettei heidän toiminnallaan ole merkitystä. Siksi ne voivat periaatteessa vähentää jopa ihmisten halua osallistua ongelmien ratkomiseen.
Toisaalta on myös havaittu, että humanitaarisiin katastrofeihin saadaan kerättyä apua helpommin, jos niistä kerrotaan mediassa.
”On hyvä, että tiedämme, että maailmassa tapahtuu tällaisia asioita, jotta pystymme auttamaan. Tarvitaan kuitenkin tasapainoa. Ei ole hyvä asia, jos ihmiset ovat ahdistuneita tai ajattelevat pääosin kielteisesti tietystä maanosasta”, Setälä sanoo.
Media vaikuttaa myös maailmankuvaan. Sillä on paljon merkitystä etenkin kehitysmaista muodostettujen mielikuvien kannalta, sillä ihmisillä ei yleensä ole kehitysmaista juuri muuta tietoa kuin se, minkä he saavat mediasta. Siksi yksikin uutinen voi luoda tarpeettoman synkän mielikuvan kehitysmaista.
Sillä on valtavasti merkitystä, Johansson sanoo.
”Saamme täysin vääristyneen kuvan siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Se vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä ajatellaan maahanmuuttajien syistä tulla tänne. Tai kaupan alalla siihen, mihin halutaan tehdä investointeja”, hän toteaa.
Esimerkiksi ulkoministeriön Suomessa vuonna 2014 tekemässä kyselytutkimuksessa havaittiin, että suurin osa suomalaisista luulee köyhyyden lisääntyneen, vaikka se on vähentynyt. Vain neljä prosenttia tiesi, että yli 90 prosenttia lapsista aloittaa nykyisin koulun.
Maailmaa muuttavat uutiset
Synkistelyn ongelmat on havaittu viime vuosina yhä useammassa mediassa. Ympäri maailman on syntynyt erilaisia myönteisen ja rakentavan journalismin projekteja, joissa yritetään tuoda esiin nimenomaan hyvää kehitystä ja esittää ratkaisuja ongelmiin.
Esimerkiksi brittiläisen The Guardian -lehden myönteisten uutisten osio on lehden mukaan ollut suosittu ja lukijat ovat myös innostuneet jakamaan juttuja sosiaalisessa mediassa.
Brittiläisestä Positive News -sivustosta tehdyn tutkimuksen mukaan sivuston lukijat kokevat, että myönteiset uutiset auttavat paremmin kestämään kielteiset uutiset. He ovat optimistisempia, motivoituneita löytämään ongelmiin ratkaisuja ja uskovat myös muita enemmän omiin kykyihinsä.
Peik Johanssonin mielestä ihmiset kaipaisivat ylipäätään lisää tietoa kehitysmaista. Hänen mielestään ongelma ei ole vain media vaan se, että kehitysmaista ei saada riittävästi tietoa myöskään koulun tai vaikkapa populaarikulttuurin välityksellä.
”Jos meillä olisi paremmat perustiedot kehitysmaista, pystyisimme paremmin samastumaan uutisten kohteisiin. Median kannattaisi myös pyrkiä haastattelemaan paikallisia ihmisiä asiantuntijoina ja julkaista enemmän kehitysmaiden toimittajien tekemiä juttuja”, hän sanoo.
Lue muita hyviä uutisia täällä. Seuraile tunnistetta #parhaatuutiset ja some-kanaviamme (Facebook, Twitter ja Instagram), niin pysyt kärryillä hyvistä uutisista. Kannattaa myös tilata uutiskirjeemme. Lue lisää: www.maailmanparhaatuutiset.fi
Hanke saa Euroopan unioninin Frame, Voice, Report -rahoitusta. Sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.