Väkivaltaisuudet jatkuvat huolimatta siitä, että pitkäkestoinen sisällissota on maassa virallisesti päättynyt, maassa on pidetty jo sekä presidentinvaalit että parlamenttivaalit ja aseidenriisuntatyö on edennyt esimerkiksi Iturin maakunnassa. Maassa toimii tällä hetkellä YK:n rauhaturvajoukko, joka tukee maan hallitusta ja asevoimia niiden pyrkimyksissä palauttaa tilanne valtion hallintaan koko maassa.
Väkivaltaisuudet ovat ajaneet sadat tuhannet kongolaiset kodeistaan Pohjoisen Kivun alueella. Alueella toimivat avustusjärjestöt arvioivat, että viimeisen vuoden aikana kodeistaan paenneita ihmisiä on noin 370.000. Väkivaltaisuudet ovat ajaneet kymmeniä tuhansia ihmisiä pakoon myös rajan yli Ugandaan.
Pakolaisleireillä on kamppailtu puhtaan veden ja tautien kanssa, joten YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on pyrkinyt siirtämään pakolaisia turvallisemmille ja paremmin varustelluille leireille. Järjestö pelkää, ettei humanitaarinen apu tavoita kaikkia avuntarvitsijoita.
Lisäksi riippumaton YK:n ihmisoikeusasiantuntija on raportoinut YK:n yleiskokoukselle, että naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan käyttö on Kongon tasavallassa lisääntynyt ja saanut yhä raaempia muotoja. Monissa tapauksissa tekoja voidaan niiden vakavuuden takia pitää sotarikoksina ja rikoksina ihmiskuntaa vastaan. Asiantuntijan mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi puuttua tilanteeseen välittömästi.
Myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on ilmaissut huolestuneisuutensa pakolaisten, inhimillisen kärsimyksen ja seksuaalisen väkivallan lisääntyvästä määrästä Pohjoisen Kivun maakunnassa sekä humanitaarisen avun perillemenosta epävakaassa tilanteessa.
YK-joukkojen toimintaa alueella vaikeuttaa paikallinen väestö, joka on osoittanut vihamielisyyttä YK-sotilaita kohtaan. YK-komentajan mukaan paikallinen väestö ei ymmärrä joukkojen toiminnan tarkoitusta, joka on varmistaa paikallisen väestön turvallisuus.