Maailman merten muovijätteen määrästä on tehty uusi arvio. Tällä viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan muovijätettä on merissä lähes 270 000 tonnia – suunnilleen saman verran kuin on maailman vuotuinen vihannessato.
Kansainvälisistä alan tutkijoista koostuva ryhmä teki vuosina 2007–2013 yhteensä 24 tutkimusmatkaa, joissa muovijätettä seulottiin verkkojen avulla ja havainnoitiin myös suoraan veneistä. Tietoa kerättiin Tyynenmeren, Atlantin ja Intian valtameren meripyörteistä, jonne muovijätettä helposti kertyy. Lisäksi tutkimusalueina olivat Australian rannikko, Bengalinlahti sekä Välimeri.
Plos One -tiedejulkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa arvioidaan, että merissä on yhteensä noin 5,25 biljoonaa muovinpalasta. Määrä on tutkimusta johtaneen Marcus Eriksenin mukaan aiemmin arvioitua suurempi.
Tutkimusretket olivat kuin muovisopassa purjehtimista, kuvailee yksi tutkijoista, Julia Reisser, Guardian-lehdessä.
"Puolen tunnin jälkeen verkossa oli enemmän muovia kuin mereneliöitä", hän kertoo.
Muovijäte merissä on haitallista etenkin eläimille. Esimerkiksi kilpikonnien tiedetään syövän muovipusseja, koska ne luulevat niitä meduusoiksi, ja albatrossit erehtyvät joskus syöttämään muovia poikasilleen, tappavin seurauksin.
Mikromuovia luultua vähemmän
Tutkijat pitävät arviotaan tähänastisista arvioista tieteellisesti tarkimpina, mutta heidän mukaansa todellisuudessa muovia on merissä todennäköisesti vieläkin enemmän. Nyt löydetty muovijätteen määrä on alle prosentin koko maailman vuotuisesta muovintuotannosta.
Muovijätteen todellisen määrän lisäksi kysymyksiä herättää myös mikromuovin kohtalo. Tutkijoiden seulomasta massasta vain noin 13 prosenttia oli mikromuovia, vaikka ennen pitkää kaiken merten muovijätteen pitäisi hajota mikromuoviksi.
Mikromuoviksi määritellään yleensä halkaisijaltaan alle viisimilliset muovinpalat. Sitä syntyy, kun UV-säteily ja kuluminen hajottavat muovin yhä pienemmäksi massaksi. Sitä tulee vesistöihin myös kosmetiikkateollisuuden ja jopa vaatteiden pesuveden mukana. Monet mereneläimet syövät mikromuovia, ja ajan mittaan sitä päätyy eläinten mukana myös ihmisten ruokavalioon.
Tutkijoiden mukaan mikromuovin vähyys tutkimustuloksessa voi johtua esimerkiksi siitä, että luultua useammat eliöt nielevät sitä tai koska tutkimuksessa käytetyt verkot eivät tavoittaneet kaikkein pienimpiä mikromuovin hippusia. Nature-lehden haastatteleman meribiologin Richard Thompsonin mukaan mikromuovin katoaminen onkin alaa pitkään vaivannut mysteeri. On myös arvioitu, että jotkut bakteerit saattaisivat hajottaa mikromuovia, mutta muovikemistien mukaan muovi ei hajoa.
Suomen YK-liitto kampanjoi merten muovijätteen vähentämiseksi. Liity Pallonkutistajat-kampanjaan ja allekirjoita vetoomus kansainvälisen muovijätesopimuksen aikaansaamiseksi. www.pallonkutistajat.fi