Tansanian toinen kansallinen vapaaehtoinen kestävän kehityksen raportti esitellään YK:ssa heinäkuussa. Kansallisen raportin rinnalle on tuotettu kansalaisyhteiskunnan laatima kattava varjoraportti, johon on koottu jopa 2700 kansalaisjärjestön näkemykset kestävän kehityksen ongelmakohdista ja kehittämisehdotuksista.
Varjoraportissa annetaan ääni heikoimmassa asemassa oleville ihmisryhmille. Raportti nostaa esiin muun muassa sen, että eriarvoisuuden vähentäminen ei tällä hetkellä etene tavoitteiden mukaisesti.
”Varjoraportti on tärkeä osa Suomen YK-liiton tekemää kehitysyhteistyötä”, sanoo Suomen YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila. Raportin avulla kansalaisjärjestöt saavat kerättyä ruohonjuuritasolta tietoa, joka välittyy päättäjille.
”Tätä valtavan suurta työtä paikalliset järjestöt eivät pystyisi omin voimin tekemään”, sanoo Kauppila.
Eriarvoisuuden vähentämisessä ollaan jäämässä jälkeen
Varjoraportin kokoamisesta on vastannut YK-liiton kumppanijärjestö Tansanian YK-liitto yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kestävän kehityksen foorumin kanssa. Tansanian YK-liitto myös koordinoi kyseisen kansalaisjärjestöjen kattojärjestön työtä.
Tansanian YK-liitto ja foorumi ovat syksyn 2022 ja kevään 2023 mittaan järjestäneet laajoja kohderyhmäkuulemisia yli 2700 kansalaisjärjestön kanssa. Näitä niin kutsuttuja Leave No One Behind -kuulemisia on järjestetty naisten, lasten, nuorten, vammaisten henkilöiden, hiv/aids-tartunnan saaneiden sekä syrjäseuduilla asuvien kanssa.
Kuulemisten pohjalta on havaittu, että erityisesti kuuden tavoitteen kohdalla ollaan jäämässä jälkeen: eriarvoisuuden vähentäminen (tavoite 10), vastuullinen kuluttaminen (tavoite 12), ilmastoteot (tavoite 13), vedenalaisen elämän suojelu, hallinta ja kestävä käyttö (tavoite 14) sekä maanpäällisen elämän suojelu, kestävä käyttö ja ennallistaminen (tavoite 15).
Varjoraportti esitellään YK:ssa kestävän kehityksen foorumilla
Kuulemisten kautta kootut havainnot kirjataan kansalaisyhteiskunnan varjoraporttiin.
Raportissa esitellään, kuinka haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ovat olleet mukana kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa. Lisäksi luvussa annetaan suosituksia siitä, miten varmistetaan, ettei kukaan jää kehityksestä jälkeen.
Raportin tuottamisen lisäksi laajat kuulemiset ovat palvelleet kansalaisyhteiskuntaa tuomalla toimijoita yhteen ja vahvistamalla kumppanuuksia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Järjestöjen kuuleminen ja sananvapauden tukeminen, lisäävät yhteiskunnallista luottamusta. Näillä toimilla tehdään rakenteellisia muutoksia kestävämpään suuntaan”, sanoo Kauppila.
YK-liiton kehitysyhteistyössä varjoraporttiin koottuja ruohonjuuritason tietoja nostetaan keskitason hallinnon ja päättäjien pöytiin. Toimeenpanon mahdollisuuksista keskustellaan kansalaisjärjestöjen, kuntahallinnon ja kansanedustajien yhteisissä kestävän kehityksen työpajoissa.
”Meidän työnämme on toimia välikappaleena. Lisäämme kansalaisten keinoja vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon maassa, jossa demokratian tila on ollut kaventunut”, kertoo Kauppila. Nykyisellä presidenttikaudella demokratian tila on hieman parantunut lukuun ottamatta alkuperäiskansojen aseman heikkenemistä.
"On tärkeää, että voimme lisätä kansalaisten keinoja vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon ja sitä kautta tuemme kansalaisyhteiskunnan vahvistumista."
Tänä vuonna tarkastellaan erityisesti viittä eri kestävänä kehityksen tavoitetta
Vapaaehtoinen kansallinen raportointi (Voluntary National Review, VNR) on osa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n hallitusten välistä virallista seurantaa, jossa valtiot esittelevät omaa kansallista ja alueellista kestävän kehityksen tilaa ja tavoitteiden edistymistä. Arviointeja esitellään vuosittain heinäkuussa järjestettävässä YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittisessa foorumissa (High Level Political Forum, HLPF), jossa tarkastellaan vuosittain vaihtuvia kestävän kehityksen tavoitteita.
Tänä vuonna tarkastelussa on viisi tavoitetta: vesi ja sanitaatio (tavoite 6), puhdas energia (tavoite 7), kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuurit (tavoite 9), kestävät kaupungit (tavoite 11) sekä kumppanuudet (tavoite 17), jonka tilaa arvioidaan joka vuosi.
Useissa maissa kansalaisyhteiskunnan toimijat tuottavat oman seurantaraportin täydentämään valtion virallista raporttia.
Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa antanut muiden kuin valtionhallinnon edustajien osallistua suoraan raportin tekstin tuottamiseen niin, että myös muiden kuin hallinnon edustajien tekstit ovat osa virallista raporttia.
”Tämän kaltainen monitoimijayhteistyö on Suomen vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni. Suomea arvostetaan kestävän kehityksen kärkimaana ja Suomen antamaa esimerkkiä ollaan valmiita kuulemaan monissa maissa”, sanoo Kauppila.
Suomi raportoi kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä seuraavan kerran 2025.
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista seurataan YK:n kokouksissa
- YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon.
- Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen.
- Kestävän kehityksen tavoitteiden etenemistä seurataan mittariston avulla. Mittaristo sisältää yli 240 indikaattoria.
- Kestävän kehityksen toteutumista seurataan vuosittain YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittisessa foorumissa (High Level Political Forum, HLPF). Tänä vuonna kokous järjestetään 10.-19.7.2023.
- Kokoukselta ei odoteta poliittista julistusta. Se on tarkoitus julkaista syksyllä yleiskokouksen yhteydessä järjestettävässä kestävän kehityksen huippukokouksessa (SDG Summit).