Pariisin ilmastosopimuksen laatimisesta on lauantaina kulunut viisi vuotta. Ilmastotavoitteiden saavuttamista kiritetään lauantaina 12. joulukuuta järjestettävässä Climate Ambition Summitissa. Kokouksen järjestävät YK, Iso-Britannia ja Ranska yhteistyössä Chilen ja Italian kanssa.
Kokouksen tavoitteena on vauhdittaa maiden ilmastotekoja. Koronaviruspandemian vuoksi maailman maiden väliset viralliset ilmastoneuvottelut ovat siirtyneet ja seuraava YK:n ilmastohuippukokous COP26 pidetään Iso-Britanniassa Glasgow'ssa marraskuussa 2021.
EU-huippukokouksessa saavutettiin perjantaina sopu uudesta kiristetystä tavoitteesta, jonka mukaan päästöjä vähennetään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Päästötavoite lasketaan vuoden 1990 tasosta.
Suomen YK-liitossa ilmastoasioita seuraa vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila. Kauppilan mukaan EU:n tavoite on hyvä alku ja tärkeä päätös, mutta mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 prosenttiin, päästövähennystavoitteen pitäisi olla vähintään 65 prosenttia.
Tällä hetkellä olemme kolmen asteen lämpenemisen uralla ja kaksi kolmasosaa päästöistä liittyy kulutukseen, muistuttaa Kauppila.
Tuoreimmat tiedot äärimmäisen huolestuttavista lämpenemisluvuista löytyvät tällä viikolla julkaistusta YK:n ympäristöjärjestö UNEP:in raportista. Raportin mukaan vain nopea siirtyminen pois kaikista fossiilisista polttoaineista voi auttaa maailman maita pääsemään Pariisin tavoitteeseen.
"Raportista selviää myös se, että rikkain yksi prosentti maailman väestöstä tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin köyhin 50 prosenttia."
Maailman maiden pitäisi vähentää fossiilisten polttoaineiden tuotantoa kuusi prosenttia vuodessa vuosina 2020–2030. Tällä hetkellä kuitenkin maailman maat ovat lisäämässä fossiilisten polttoaineiden tuotantoa noin kaksi prosenttia vuodessa. Se tarkoittaa sitä, että tuotanto on vuoteen 2030 mennessä tuplasti enemmän kuin Pariisin tavoitteessa on määritelty.
"Oleellista on se tieto, että kasvihuonekaasut jatkoivat kasvuaan myös vuonna 2020. Pandemian vaikutukset päästöihin jäävät lyhytaikaiseksi, jos nyt ei ryhdytä merkittäviin toimiin. Kaikkien koronapandemian jälkeisten elvytystoimien tulee tukea vihreää siirtymää", painottaa Kauppila.
Kauppila osallistui perjantaina ympäristöministeriön järjestämään ilmastoasiantuntijoiden seminaariin, jossa kerrottiin myös hyviä uutisia.
"Oli ilahduttavaa kuulla Sitran asiantuntija Oras Tynkkyseltä, että jo yli 120 maata on sitoutunut tai parhaillaan sitoutumassa nollapäästötavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä. Pariisin sopimusta solmittaessa näitä maita oli vain kaksi: Norja ja Costa Rica."
Kirittämistä tapahtuu YK:ssa monella taholla. Maailman ilmatieteenlaitosta johtavan Petteri Taalaksen mukaan lähivuosien toimet ovat ratkaisevat. "Nyt pitää vielä kirittää tavoitetta kohti vuotta 2030."
Lauantain kokouksessa odotetaan mailta uusia avauksia.
"Esimerkiksi Etelä-Afrikalta ja Indonesialta odotetaan uusia päästövähennystavoitteita. Positiivista on se, että Yhdysvaltojen irtautuminen Pariisin sopimuksesta Trumpin kaudella ei innostanut muita maita mukaan ja nyt Yhdysvallat palaa takaisin neuvotteluihin."
Kauppilan mukaan Suomella on mahdollisuudet nousta esiin omalla esimerkillään.
"Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä sekä tulla maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointivaltioksi. Nyt tarvitaan kaikkien toimia, jotta tämä tavoite toteutuu."