Kun Ilmatieteen laitosta Suomessa johtanut professori Petteri Taalas aikanaan harkitsi lähtöä ensimmäiselle komennukselleen WMO:n päämajaan Geneveen, suomalaiset kollegat yrittivät jarrutella: YK:n toiseksi vanhin järjestö oli kuulemma museo, jonne olisi hullua lähteä töihin.
Varoitteluista huolimatta Taalas perheineen lähti ja sai kolmen vuoden (2005–2007) pestinsä aikana "tartunnan". Hän huomasi, että uudistusta kaivanneelle järjestölle olisi maailmassa yhä enemmän käyttöä.
Kun sitten WMO vuonna 2015 haki uutta pääsihteeriä, Ilmatieteen laitokselle palannut Taalas lähti Suomen ehdokkaana mukaan kilpaan ja tuli valituksi. Nyt hän on pian seitsemän vuotta johtanut uudistustyötä, jonka tavoitteena on tehdä WMO:sta tehokkaampi resurssi ilmastonmuutoksen hidastamisessa sekä sääilmiöiden aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyssä ja lieventämisessä.
– Olen vahva YK-uskovainen, Taalas ilmoitti kuulijoille keskuskirjasto Oodissa, jossa hänelle YK:n päivänä myönnettiin vuoden 2022 YK:n ystävän arvonimi. YK:n järjestöjen avulla maailmassa on tapahtunut huomattavaa edistymistä, mikä ei useinkaan näy julkisuudessa.
– Uskon YK-järjestelmään, vaikka sen uudistamiselle onkin iso tarve.
Lämpeneminen ja väestönkasvu ovat vaarallinen yhdistelmä
Petteri Taalas, 61, on seurannut ilmastoasioita ja ilmastoa koskevaa keskustelua neljä vuosikymmentä. Hän muistuttaa, että salaisuus nimeltä ilmastonmuutos paljastettiin maailmalle 1980-luvulla, mutta sitä ei otettu tosissaan.
Vuonna 1990 ilmestyi jo hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ensimmäinen raportti, jonka faktat pitävät edelleen kutinsa, Taalas huomauttaa. Vielä tuolloinkaan ilmastotieteilijöiden lukuihin ja niiden ennustevoimaan ei haluttu uskoa. "Ettehän te osaa päivän säätäkään ennustaa", saatettiin kuittailla. Ja kun kävi ilmi, että itse faktatiedot kestävät kyllä tarkastelun, alettiin kyseenalaistaa niiden tulkinta ja niistä tiedottaminen.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana ilmastomuutoksen tuottamat sääilmiöt ovat Taalaksen mukaan tulleet jo niin näkyviksi, että havahtuminen on viimein tapahtunut – tosin edelleen enemmän puheiden kuin riittävien tekojen tasolla. Siksi sääilmiöiden negatiivinen trendi jatkuu 2060-luvulle siitä riippumatta, mitä nyt tehdään, hän arvioi. Syypää on ilmakehään jo päästetty hiilidioksidi, jonka lämpötilaa kohottava vaikutus kestää vuosikymmeniä.
Maapallolle on siis luvassa lisää ja pahenevia myrskyjä, tulvia, lämpöjaksoja, rankkasateita ja kuivuuskausia. Osaksi peli on menetetty jo kokonaan: Taalas viittaa jäätiköiden ja merijääalueiden sulamiseen sekä merenpinnan nousuun, joita ei voi enää kokonaan pysäyttää.
Makeaa vettä tuottavat vuoristojäätiköt Alpeilta, Andeilta ja Himalajalta kutistuvat ja ovat vähitellen katoamassa. Tämä kuivattaa jäätiköiltä vetensä saavia jokia, mikä puolestaan iskee loven jokialueiden maanviljelyyn ja ruoan tuotantoon.
Ilmastolaskelmien pahimmassa skenaariossa maapallon keskilämpötila voisi nousta yli kolmella asteella. Tämän seurauksena ihmiskunta menettäisi niin merkittävän osan viljelyyn sopivista maatalousmaista, että aukkoa ei mitenkään voisi paikata lämpenemisestä hyötyvien maatalousalueiden lisätuotannolla.
– Henkilökohtaisesti suurin huolenaiheeni tuossa tilanteessa on se, miten maailman väestö ruokitaan, Petteri Taalas sanoo. Ilmastonmuutoksen lisäksi pitäisi hänen mukaansa saada rajatuksi toinenkin maailman kahdesta suuresta ongelmasta eli väestön kasvu.
Lievää optimismia ja toimeen tarttumista
Moni näkee tieteilijöiden mallinnuksista jo tuomiopäivän enteet, mutta Taalas haluaa olla mieluummin muutoksen kannustaja kuin pahan ilman lintu. Vaikka ihmiskunta ei enää onnistu hidastamaan ilmastonmuutosta niin, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoite, vain puoleentoista asteeseen pysähtyvä keskilämpötilan nousu toteutuisi, on silti vielä mahdollista pitää lämpeneminen kahden asteen tuntumassa, hän arvioi. Tämä vaatii hänen mukaansa "tulosvastuun parantamista" eli oikeita tekoja kauniiden puheiden katteeksi sekä YK:lta että sen jäsenvaltioilta.
"Lievää optimismiaan" Taalas perustelee sillä, että toimeen on jo tartuttu varsinkin hyvinvoivassa osassa maailmaa. Viidentoista vuoden aikana suhteellisesti eniten päästöjään vähentäneitten maitten kärkikolmikossa ovat Tanska, Iso-Britannia ja Suomi. Hyvinvoivan maailman saavutusta tosin himmentää se, että se on jo kauan ulkoistanut omaa tuotantoaan kehittyviin maihin, varsinkin Kiinaan, maailman suurimpaan hiilidioksidin päästäjään.
Kiinalla on ilmastonmuutoksessa pelissä erittäin vahva oma intressi, Taalas korostaa. Jos Himalajan vuoristoalueiden jäätiköt häviävät, Kiina menettää parhaat maatalousmaansa valuma-alueiden kuivuvilta jokivarsilta. Maa onkin kiristänyt omia päästövähennystavoitteitaan ja saattaa kiristää niitä vielä lisää, Taalas arvioi.
Toinen puoli Kiinan omaa intressiä on bisnesmahdollisuus, jonka ilmastonmuutoksen torjuntaan soveltuva uusi teknologia on jo tarjonnut sen teollisuudelle ja tuotekehitykselle. Vastaavasti Yhdysvallat ja EU ovat jo tukemassa esimerkiksi Intian, maailman kolmanneksi suurimman hiilidioksidin tuottajan siirtymistä kohti ilmastomyönteisempää teknologiaa.
Petteri Taalakselle itselleen positiivinen yllätys on ollut se, miten nopeasti uusiutuvan energian teknologia on edennyt, kun "vakavamieliset insinöörit" ovat ryhtyneet kehittämään ratkaisuja ja yritykset alkaneet investoida. Muutamassa vuodessa kalliina pidettyjen aurinko- ja tuulienergian hinta on saatu putoamaan alle fossiilienergian hinnan, ja tämä on hyvä uutinen, hän huomauttaa.
Globaali varoitusjärjestelmä tuhojen ehkäisyyn
Taalaksen johtaman järjestön omalla asialistalla kärjessä on YK:n pääsihteerin António Guterrezin tukema viiden vuoden ohjelma, jolla rakennettaisiin maapallon säävaroituspalveluille sadan prosentin kattavuus. Ohjelma pyrkii ehkäisemään ennalta ja pienentämään massiivisia tuhoja, joita sään ääri-ilmiöt aiheuttavat eri puolilla maailmaa.
Ohjelmalla on määrä parantaa säähavaintolaitteistoja ja ennakkovaroituspalveluita sekä tehostaa turvallisuusviranomaisten toimintaa yhteistyössä mm. YK:n kehitysohjelman UNDP:n sekä jäsenmaiden omien organisaatioiden kanssa.
Suunnitelma nousee asialistalle marraskuussa Egyptin Sharm El-Sheikhissä alkavassa suuressa ilmastokokouksessa. Se vaatii toteutuakseen miljardiluokan rahoituksen, mutta Petteri Taalaksella on mahdollisille epäilijöille valmiiksi tutkittu perustelu:
- Arvio on se, että ohjelmaan sijoitetut rahat saadaan tuhojen vähenemisen muodossa vähintään kymmenkertaisina takaisin.