Vuoden YK:n ystävä on Anne Nuorgam

Vuoden YK:n ystäväksi 2021 on valittu juristi, saamelaiskäräjien jäsen ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolustaja Anne Nuorgam Utsjoelta. Nuorgam toimii YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtajana.

”Minulle erityisen tärkeitä asioita ovat alkuperäiskansojen maa- ja vesioikeudet sekä rauhansopimukset”, kertoo Nuorgam.

Alkuperäiskansojen pysyvä foorumi (UNFPII) on merkittävin alkuperäiskansojen kysymyksiä ja oikeuksia käsittelevä YK:n toimielin. Foorumi käsittelee alkuperäiskansoja koskevia kysymyksiä erityisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen, kulttuurin, ympäristön, koulutuksen, terveyden ja ihmisoikeuksien alueelta.

Foorumin työ pohjautuu YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaan julistukseen, joka suojelee ja edistää alkuperäiskansojen ja niihin kuuluvien yksilöiden oikeutta nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista.

Työssään Nuorgam on tutustunut alkuperäiskansojen edustajiin eri puolilta maailmaa ja kuullut, millaisia ongelmia kullakin on tullut vastaan. Esimerkiksi Kolumbiasta on tullut kutsu tutustumaan rauhansopimuksen toteuttamiseen. ”Kiinnostavaa on se, että Kolumbiaan on perustettu totuus- ja sovintokomissio.”

Foorumi kokoontuu yleensä vuosittain kymmenen päivän kokoukseen YK:n päämajassa New Yorkissa ja kokous on maailman suurin alkuperäiskansojen tapaaminen. Koronapandemian aikana kokoukset on pidetty virtuaalisesti. Viime kevään kokouksen aiheena oli rauha ja oikeudenmukaisuus (SDG 16). ”Kokouksessa pohdittiin sitä, millainen on alkuperäiskansojen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa.”

Nuorgam valittiin pysyvän foorumin jäseneksi 2017 ja nyt hänellä on menossa toinen kolmen vuoden kausi. Puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2019.

Seuraava foorumin kokous pidetään ensi keväänä ja kokouksen aiheita ovat koronapandemian vaikutukset, talous ja ihmisoikeudet, yritysvastuu sekä alkuperäiskansojen autonomia.

Odotan, että Suomi edistää etenkin alkuperäiskansojen osallistumisoikeutta.

Eri puolilla maailmaa alkuperäiskansojen oikeus omaan maahan ja yksityisten yritysten taloudellinen etu ovat olleet ristiriidassa. Siksi YK:ssa on pyritty takaamaan alkuperäiskansojen oikeuksia ennakkosuostumusten avulla.

”Oleellinen kysymys on se, millainen ennakkosuostumuksen pitäisi olla, kun yritykset tulevat alkuperäiskansojen maille.”

YK:n julistuksessa alkuperäiskansojen oikeuksista turvataan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus ja oikeus konsultaatio- ja ennakkosuostumukseen kysymyksissä, joilla on merkittävä vaikutus alkuperäiskansojen elämään.

Alkuperäiskansojen pysyvä foorumi järjestää myös keskustelutilaisuuksia. Nyt syksyllä verkkokeskustelussa puhutaan itsehallinnon suuntaviivoista Arktisella alueella. Mukana ovat neljä Pohjoismaata, Yhdysvallat ja Kanada.

Foorumin päätyö on vuosittain syntyvä raportti, jonka hyväksyy ECOSOC, eli YK:n talous- ja sosiaalineuvosto. Raportissa annetaan suosituksia YK:lle ja sen järjestöille sekä jäsenvaltioille ja yrityksille. Foorumi työskentelee tiiviisti YK:n eri toimielinten kanssa. YK:n toimielimet raportoivat suositusten toteutumisesta takaisin foorumille.

Työn luonne on muuttunut koronapandemian aikana ja Nuorgam arvioi, että foorumin työ on tehostunut verkkokokousten myötä. ”Aiemmin tapasimme YK:n järjestöjen edustajat kerran vuodessa, nyt yhteistyö on helpompaa.” Foorumin työllä on ollut myös vaikusta YK:n toimintaan. Foorumin tekemän työn myötä eri YK-järjestöt ovat kehittäneet alkuperäiskansoille toimenpideohjelmia, sekä jotkut järjestöt ovat palkanneet erikseen alkuperäiskansojen edustajia asiantuntijoiksi, jotta alkuperäiskansojen näkökulma otetaan paremmin huomioon eri toimialueilla.

Alkuperäiskansat ovat vaatineet vuodesta 2014 lähtien erityistä osallistumisoikeutta YK:n yleiskokoukseen, ihmisoikeusneuvostoon ja ECOSOCiin. Tällä hetkellä osallistuminen tapahtuu kansalaisjärjestöjen toiminnasta vastaavan komitean kautta. Alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien kriteereistä ja tasosta keskustellaan parhaillaan YK:ssa, viimeksi keskustelua käytiin syyskuun ihmisoikeusneuvoston kokouksessa.

Nuorgamin mukaan Suomi toimii kansainvälisesti hyvin ja odotukset ovat korkealla etenkin nyt, kun Suomi on valittu YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi.  ”Odotan, että Suomi edistää etenkin alkuperäiskansojen osallistumisoikeutta.” Alkuperäiskansojen tilanteeseen vaikuttaa tällä hetkellä myönteisesti muun muassa se, että Yhdysvalloissa on valmistunut presidentti Joe Bidenin johdolla uusi alkuperäiskansojen ohjelma. ”Se on todella hyvä ja se näkyy USA:n hallinnossa.”