YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kehotti vuosituhattavoitteita koskevassa puheessaan maanantaina rikkaita maita lisäämään kehitysapuaan ja köyhiä maita kehittämään kansallisia strategioitaan työllisyyden, tuottavuuden ja investointien parantamiseksi. Viime viikolla myös kansalaisjärjestöjen edustajat kokoontuivat Genevessä ja toivat esille kansalaisyhteiskunnan tärkeän merkityksen vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa.
Menestystä ja pettymyksiä
Maanantaina julkaistun vuosituhattavoitteita koskevan YK-raportin mukaan tulokset ovat kohtalasia, mutta odotettavasti myös epätasaisia. Merkittävää edistystä on tapahtunut joidenkin tavoitteiden kohdalla tietyillä alueilla, mutta vuosituhattavoitteet voidaan saavuttaa kokonaisuudessaan vain, jos kaikki osapuolet sitoutuvat niihin ja jos toimintaa niiden puolesta keskitetään ja lisätään.
Ensimmäinen tavoite eli äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen on edistynyt hyvin. Itä-Aasiassa tilanne on kehittynyt erittäin positiivisesti ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on pudonnut 33 prosentista 9,9 prosenttiin viidessätoista vuodessa. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa köyhyys ja nälkä ovat myös vähentyneet, mutta ei näytä, että siellä tavoite puolittumisesta voitaisiin saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Peruskoulutuksen takaamisessa kaikille (tavoite 2) edistystä on tapahtunut ja koulussa käyvien osuus kehittyvissä maissa on noussut 8 prosentilla.
Tasa-arvon parantaminen on tavoitteista kolmas. Naisten osallistuminen poliittiseen toimintaan on hitaasti kasvussa ja edistystä on tapahtunut jopa maissa, joissa naisilla ei ole aikaisemmin ollut lainkaan poliittisia oikeuksia. Lapsikuolleisuuden vähentäminen (tavoite 4) on maailmanlaajuisesti ollut onnistunutta ja tehostamalla muun muassa rokotuksia, lapsikuolleisuutta voidaan vähentää enemmän. Raportti kertoo, että vaarallisten tautien, kuten tuberkuloosin ja malarian leviämisen hidastamisessa (tavoite 6) ollaan oltu tehokkaita, mutta AIDS-kuolemia sekä uusia HIV-tartuntoja on yhä liikaa.
Tavoitteiden saavuttamiseen on vielä matkaa ja yksi haasteista on saada Saharan eteläpuoleinen Afrikka mukaan tehokkaampaan kehittymiseen. Tällä hetkellä alue sijoittuu heikoiten vuosituhattavoitteiden arvioinnissa. Lisäksi haasteena ovat konflikti- ja konfliktien jälkeiset alueet, joissa turvattomuus ja yhteiskunnallinen epävakaisuus heikentävät kehitysmahdollisuuksia.
Merkittäviä parannuskohteita ovat vielä muun muassa äitiys- ja raskausterveys, lasten aliravitsemus, sanitaatio ja puhtaan veden saatavuus, ympäristön suojelu ja työllisyyden parantaminen. Äitiysterveydenhuolto (tavoite 5) on erityisesti huonoa eteläisessä Afrikassa, jossa yksi kuudestatoista naisesta kuolee raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuviin komplikaatioihin. Myös lasten alipainon poistaminen vuoteen 2015 mennessä näyttää hankalalta Etelä-Aasian ja eteläisen Afrikan hitaan kehittymisen johdosta. AIDS:iin menehtyvien määrä on hidastumisen sijaan ollut nousussa ja viime vuonna taudista johtuen 2,9 miljoonaa ihmistä on menehtynyt.
Tavoitteen seitsemän eli kestävän kehityksen turvaamisen ei ole edistynyt riittävästi. Liiallisia metsien hakkuita on jatkettu laajalti ja luonnon monimuotoisuus heikkenee. Ilmastonsuojelussa tarvitaan myös tehokkaampia kansainvälisiä toimia. Maailmanlaajuinen kumppanuuden kehittäminen on tavoitteista kahdeksas. Raportti kertoo rikkaiden kehitysavun olevan yhä liian alhaisella tasolla ja köyhien maiden velkataakkojen poistamisen hidasta. Tavoitteeseen kahdeksan kuuluu lisäksi muun muassa nuorten työllisyyden parantaminen, missä kaikilla alueilla ollaan jäljellä tavoitteesta.
Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan kehitystavoitteiden saavuttamisessa
Yli 500 kansalaisjärjestöjen edustajaa kokoontui viime viikolla Geneveen keskustelemaan muun muassa kansalaisyhteiskunnan merkityksestä vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Kolme päivää kestäneessä Kansalaisyhteiskunnan kehittämisfoorumissa tuotiin esiin kehityksen, rauhan, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien vuorovaikutussuhde. Maailman ja tiettyjen alueiden ongelmat eivät kunnioita valtioiden rajoja; on siis selvää, että ongelmien poistamiseen tarvitaan kaikkien sektoreiden yhteistyötä ja sitoutumista. Sektorienvälinen globaali yhteistyö - mukaan luettuna yksityinen sektori - nähtiin foorumissa olennaisena osana vuosituhattavoitteiden saavuttamista.
Geneven kokoontumisessa kuultiin useita puheenvuoroja mahdollisuuksista saavuttaa vuosituhattavoitteet. Konferenssin puheenjohtaja Renate Bloem pyysi kansalaisjärjestöjä kääntymään hallitusten puoleen ja vertailemaan niiden prioriteetteja: kuinka paljon rahoja ohjataan armeijaan verrattuna koulutukseen? YK:n Geneven toimiston johtaja Sergei Ordzhonikidze huomautti Bloemin tapaan korkeista luvuista, joita maailman valtiot käyttävät asevarusteluun. Näiden menojen vähentäminen vapauttaisi huomattavia summia kehityksen ja rauhan tukemiseen.
Vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa ollaan toiveikkaita, ja monet kehittyvät maat ovat toiminnallaan osoittaneet sen olevan mahdollista, mutta helppoa tavoitteisiin pääseminen ei ole. Valtioilta ja poliittisilta johtajilta tarvitaan nopeita ja keskitettyjä toimia sekä sitoutumista globaalien ongelmien ratkaisemiseen.