Kaikkien maailman ihmisten saaminen äärimmäisiä sääilmiöitä ennakoivien varoitusjärjestelmien piiriin maksaisi vain noin 50 senttiä henkeä kohti vuodessa, lasketaan YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) tuoreessa katsauksessa.
Early Warnings For All: Executive Action Plan 2023–2027 on oikeastaan toimintasuunnitelma seuraavia viittä vuotta varten. Siinä hahmotellaan, miten varoitusjärjestelmät käytännössä saataisiin kaikkien ulottuville.
Ennakkovaroitusjärjestelmät ovat tärkeä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä äärimmäiset sääilmiöt ovat viisinkertaistuneet viimeisten 50 vuoden aikana ja noin 3,3-3,6 miljardia ihmistä on erittäin haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Tämänhetkisten arvioiden mukaan kuitenkin vain noin puolella maailman maista on ennakkovaroitusjärjestelmä. Noin kolmannes maailman asukkaista ei ole varoitusjärjestelmän piirissä eli ei saa tietoa esimerkiksi lähestyvästä myrskystä. Monet heistä elävät kehittyvissä maissa, joissa ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ovat kaikkein suurimpia. WMO:n mukaan esimerkiksi afrikkalaisista 60 prosenttia ei ole ennakkovaroitusjärjestelmien piirissä.
Uusia investointeja tarvitaan - eikä se ole kallista
Toimintasuunnitelma julkaistiin YK:n ilmastokokouksessa Egyptin Sharm el-Sheikhissä marraskuussa. Sen tilasi YK:n pääsihteeri António Guterres.
”Ihmiset Afrikan, Etelä-Aasian, Etelä- ja Keski-Amerikan maissa sekä pienten saarivaltioiden asukkaat kuolevat 15 kertaa todennäköisemmin ilmastokatastrofeissa. Nämä katastrofit ajavat kodeistaan kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin sota. Ja tilanne pahenee”, Guterres sanoi suunnitelmaa julkistaessaan.
Jotta ennakkovaroitusjärjestelmät saataisiin kaikille, tarvitaan yhteensä noin 3,1 miljardia dollaria (2,9 miljardia euroa). Summa on noin kuusi prosenttia siitä, minkä verran on arvioitu tarvittavan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen yhteensä, WMO:n suunnitelmassa lasketaan.
Suurin osa rahoista, 1,18 miljardia dollaria (1,11 miljardia euroa) on tarkoitus käyttää säähavainnoinnin ja -ennustamisen parantamiseen, eli erilaisten riskien tarkkailun ja ennakkovaroituspalveluiden kehittämiseen. Lisäksi varoja tarvitaan katastrofiriskitietoisuuden lisäämiseen, säähavainnointiin ja -ennustamiseen, katastrofivalmiuden ja katastrofeihin reagoimisen kehittämiseen sekä varoitusten viestimiseen ihmisille ymmärrettävällä tavalla. Keskeistä on asettaa etusijalle yhteisöt, jotka kärsivät äärimmäisistä sääilmiöistä, WMO muistuttaa.
Suunnitelman toteuttaminen vaatii uusia investointeja. Monet maat rahoittavat jo nyt ennakkovaroitusjärjestelmiä ja ovat luvanneet taloudellista, teknistä tai käytännöllistä tukea myös uudelle aloitteelle.
Näihin maihin kuuluu esimerkiksi Suomi, joka myönsi hiljattain miljoonan euron rahoituksen SOFF:lle (Systematic Observations Finance Facility). Se on yksi Guterresin aloitteen pääpilareista. Sen tarkoituksena on investoida erityisesti vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden säähavaintolaitteisiin ja -järjestelmiin. Ennakkovaroitusjärjestelmät ovat suhteellisen halpa ja helppo tapa suojella ihmisiä, YK muistuttaa.
”Varhaiset varoitukset pelastavat ihmishenkiä ja tuottavat laajat taloudelliset hyödyt. 24 tuntia etukäteen annettu varoitus voi vähentää vahinkoja 30 prosenttia”, kertoo WMO:n pääjohtaja Petteri Taalas tiedotteessa.