Julistuksen sanamuodot eivät ole sitovia, mutta se linjaa yksilön ja yhteisön oikeuksista, heidän oikeuksistaan kulttuuriin, identiteettiin, kieleen, työhön, terveyteen, koulutukseen sekä moniin muihin asioihin.
Julistus painottaa alkuperäiskansojen oikeuksia ylläpitää ja vahvistaa niiden omia instituutioita, kulttuureja ja perinteitä. Julistuksessa korostetaan alkuperäiskansojen kehitystä niiden omat tarpeet ja toiveet huomioiden. Julistus kieltää syrjinnän alkuperäiskansoja vastaan. Tekstissä tunnustetaan alkuperäiskansojen oikeus osallisuuteen heitä koskevissa asioissa, oikeus säilyttää oma erillisyytensä sekä tavoitella sellaista taloudellista ja sosiaalista kehitystä, joka vastaa heidän omia näkemyksiään.
Yleiskokouksen puheenjohtaja Sheikha Haya Rashed Al Khalifa, pääsihteeri Ban Ki-moon sekä Ihmisoikeusvaltuutettu Louise Arbour tervehtivät ilolla hyväksyttyä julistusta.
Sheikha Hayan mukaan hyväksytyn asiakirjan tärkeyttä alkuperäiskansoille ja laajemminkin koko ihmisoikeusagendalle ei voi väheksyä. "Hyväksymällä tämän julistuksen olemme ottaneet merkittävän askeleen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisessä ja suojelussa kaikille." Haya varoitti, että tästä edistyksestä huolimatta, alkuperäiskansoja uhkaa yhä marginalisoituminen, äärimmäinen köyhyys, koulutukseen ja terveydenhuoltoon pääsyn puute sekä monet ihmisoikeusloukkaukset. "Alkuperäiskansat vedetään usein mukaan konflikteihin ja maanomistuskiistoihin, jotka uhkaavat heidän elintapaansa ja olemassaoloaan."
Pääsihteeri Ban Ki-moonin lausunnossa alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevää julistusta kuvattiin "historialliseksi hetkeksi, jona YK:n jäsenvaltiot ja alkuperäiskansat ovat päässeet sopuun kivuliaan historian kanssa ja yhteisesti päättäneet kulkea eteenpäin tiellä kohti ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta ja kehitystä." Pääsihteeri peräänkuulutti hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan toiminnallista vastuuta varmistaa, että julistuksen visiosta tulee totta.
Ihmisoikeusvaltuutettu Louise Arbour huomautti, että julistusta on työstetty hyvin pitkään. Kova työ ja alkuperäiskansojen sekä heidän tukijoidensa sinnikkyys kansainvälisessä yhteisössä on vihdoin tuottanut tulosta. Julistus on tähän mennessä kaikkein kattavin lausunto alkuperäiskansojen oikeuksista.
YK:n pysyvä foorumi alkuperäiskansojen kysymyksille (The UN Permanent Forum on Indigenous Issues) arvioi, että maailmassa on yli 370 miljoonaa alkuperäiskansojen edustajaa yli 70 eri maassa. Foorumin jäsenet sanoivat aiemmin tänä vuonna, että julistus ei tule luomaan uusia oikeuksia eikä aseta alkuperäiskansoja mihinkään erityiseen kategoriaan.
Kanadan suurlähettiläs John McNee kertoi maansa äänestäneen julistusta vastaan harmistuneena, mutta maalla oli merkittäviä huolenaiheita lausunnossa käytettyihin sanamuotoihin. Asiakohdat, jotka koskevat maata, alueita sekä luonnonvaroja "ovat liian laveita, epäselviä sekä avoimia liian laajoille tulkinnoille" ja saattaisivat asettaa kyseenalaisiksi asioita, joista on jo sopimustasolla sovittu. McNeen mukaan jäsenvaltioiden vapautta toimia alkuperäiskansoja käsittelevissä asioissa rajoitettiin valituilla sanamuodoilla liikaa. Hänen mukaansa julistukseen johtanut neuvotteluprosessi ei ollut riittävän avoin tai läpinäkyvä.
Viimeisin luonnos julistuksen tekstistä