Suomalaiset YK-järjestöt Suomen YK-liitto, Suomen UNICEF, Suomen UN Women ja Suomen Pakolaisapu kantavat huolta Suomen YK-politiikan ja monenkeskisen yhteistyön heikkenemisestä määrärahaleikkausten myötä.
Suomen YK-liitto, Suomen UNICEF, Suomen UN Women ja Suomen Pakolaisapu esittävät, että hallitus kasvattaa ulkoasiainhallinnon toimintaan suunnattavia määrärahoja 5 miljoonalla eurolla ja huolehtii budjettikehyksissään kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta.
Järjestöjen yhteisessä kannanotossa todetaan, että YK:lla on maailmanlaajuisena yhteistyöjärjestönä ainutlaatuinen asema oikeudenmukaisemman globalisaation edistämisessä ja valtioiden sitouttamisessa yhteisten tavoitteiden ja ratkaisujen taakse. Tämän vuoksi myös Suomen tulee kaikin tavoin vahvistaa YK:n legitimiteettiä ja toimintakykyä ja siten parantaa järjestön toimintaedellytyksiä.
Järjestöt toteavat, että Suomen YK-politiikkaan tuli aivan uudenlaista puhtia ja näkyvyyttä turvallisuusneuvostokampanjan aikana. Järjestöjen mielestä Suomen turvallisuusneuvostokampanja osoitti, että YK:n toiminnalla on kansalaisten vahva tuki ja Suomen aktiivisempaa roolia kansainvälisessä yhteistyössä pidetään arvossa. Parlamentaarikkojen ja kansalaisyhteiskunnan osallisuuden vahvistaminen kansainvälisissä prosesseissa lisää tätä arvostusta tekemällä YK:n tavoitteita tutummiksi ja tuomalla maailmanjärjestön toiminnan lähemmäs kansalaisten arkea.
Kuitenkin ulkoasiainhallinnon toimintamenoja on karsittu kuluvalla hallituskaudella, mikä on johtanut mm. edustustoverkon karsimiseen ja kansainvälisiin prosesseihin sitoutuneiden kansalaisjärjestöjen toimintamenojen leikkaamiseen. Monesti vahvistettu tavoite 0,7 prosentin BKT-osuuden kohdentamisesta kehitysyhteistyöhön on lisäksi vaarannettu jäädyttämällä kehitysyhteistyömäärärahat vuosiksi 2013 ja 2014. Järjestöt esittävätkin kannaotossaan, että hallitus huolehtii kehitysyhteistyön määrärahojen tasaisesta kasvusta kohti 0,7 prosenttia BKTL:sta vuoteen 2015 mennessä mm. vahvistamalla hallitusohjelman linjauksen päästökauppatulojen suuntaamisesta kehitysyhteistyöhön ja kehitysmaiden ilmastotoimiin.