Naispuoliset aurinkopaneeli-insinöörit, suklaa, journalistien turvallisuus ja sananvapaus – tai räp-musiikki demokratian edistäjänä - ovat vain muutamia teemoja, joiden kautta YK-kino on kurottanut Pohjoismaihin ja lisännyt tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja Agenda 2030:sta. Suomen ja Ruotsin jälkeen on Norjan vuoro.
YK-kino, joka tunnetaan myös nimillä Ciné ONU, FN-bion and UN Cinema on UNRIC:n, lanseerattiin yli kymmenen vuotta sitten, ja vuosien aikana se on tavoittanut tuhansia eurooppalaisia ja pohjoismaisia kansalaisia, sekä kertonut heille YK:hon liittyvistä globaaleista teemoista helposti lähestyttävällä tavalla.
Vapaa ja hauska
Aiheet, kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto tai kansainväliset yleissopimukset voivat helposti olla hyvin teknisiä keskittyen numeroihin ja monimutkaiseen ammattikieleen.
”Rakastin sitä!” Kristin Bangsund, Belgiassa asuva norjalainen huudahti nähtyään YK-kinon näytöksen elokuvasta Anote’s Ark Cinema Galeriessa Brysselissä, kutsuen näytöstä ”silmäavaavaksi”. ”Se on hieno aloite, joka yhdistää kulttuurin sekä tiedon ja tekee ihmiset enemmän tietoisiksi globaaleista teemoista”, hän sanoi, lisäten, että näytösten ilmaisuus tuo ne kaikkien saataville.
”Tämä on todellinen yhteistyöprojekti, linjassa Agenda 2030 tavoitteen numero 17 kanssa. Meillä on onnistuneita kumppanuuksia YK:n yhdistysten ja UNPD:n kanssa, olemme tehneet yhteistyötä ulkoministeriöiden, Euroopan komission edustustojen ja suurlähetystöjen kanssa. Nämä kumppanuudet ovat lisänneet ulottuvuuttamme sekä auttaneet toteuttamaan näytökset”, sanoo Petra Hongell, UNRIC:n elokuvien Suomen ja Ruotsin koordinaattori. ”Suomessa olemme erittäin innoissamme yhteistyöstä Tiedekulman kanssa. Se sijaistee aivan Helsingin sydämessä ja sinne on helppo pääsy kaikilla.
”YK-kino on mahtava, koska se antaa kaikille mahdollisuuden pohtia monimutkaisia ongelmia tavalla, joka ei ole tylsä. Ei ole mitään pahempaa kuin tylsä”, Hongell sanoo. ”Näiden näytösten kautta olemme voineet puhua maanomistusoikeuksista, kemikaalien standardeista, uskonnollisesta ekstremismistä, tekstiilien ja muovin tuotannosta tai veropetoksista niin, että asiat todella jäävät mieleen. Ihmiset muistavat elokuvat paljon paremmin kuin lukemansa raportit.”
Raportit ja data ovat, ja tulevat aina olemaan tarpeellisia. Näytöksiä seuraavissa keskusteluissa on helppo korostaa dataa tai teknisiä aspekteja, jotka saattavat jäädä etäisiksi muuten. Ilmaisia näytöksiä seuraa aina keskustelu, jonka paneelissa istuu sekä YK:n asiantuntijoita, että ulkopuolisia asiantuntijoita sekä usein myös elokuvan ohjaaja tai sen päähenkilö.
”Haluamme saavuttaa laajan yleisön, sen sijaan että saarnaisimme jo käännytetyille”, Hongell sanoo. ”Esitykset ovat ilmaisia, ja ponnistelemme tavoittaaksemme suuren yleisön. Yritämme suosia puhujia, jotka ovat hyviä viestimään huipputason asiantuntijoiden sijaan, mutta usein olemme onnekkaita löytäessämme panelistit, joissa yhdistyvät molemmat piirteet.
Seuraavana Oslo!
Suomen ja Ruotsin jälkeen on Norjan vuoro saada oma YK-kino näytösten alkaessa toukokuussa Kulttuuritalolla Oslon keskustassa.
”Olemme äärimmäisen innoissamme tuodessamme YK-kinon norjalaiselle yleisölle, ja olemme jo valinneet vaikuttavia, mukaansatempaavia ja innoittavia elokuvia tälle vuodelle”, Arni Snaevarr, UNRIC:n Pohjoismaiden tiedottaja sanoo. ”Kulttuuritalo on mahtava matalan kynnyksen paikka ja odotamme innolla yhteistyötä heidän kanssaan, kuten myös Norjan YK-liiton kanssa.
Ensimmäinen dokumentti, joka esitetään Oslossa 28. toukokuuta, on palkintoja voittanut kuvaus journalistien turvallisuudesta, sananvapaudesta sekä sotakirjeenvaihtajien roolista. Elokuvan ohjaaja saapuu Osloon paneelikeskustelua varten.
Pelkästään tänä vuonna viisi journalistia ja yksi kansalaisjournalisti ovat menettäneet henkensä raportoidessaan.
”YK:n suunnitelma journalistien turvallisuuden takaamiseksi tähtää kamppailemaan journalistien lisääntyneen vihanomaisia työympäristöjä vastaan”, Snaevarr sanoo. ”Tämä on loistava esimerkki siitä, kuinka voimme tavoittaa yleisöjä vakavista aiheista, jotka koskettavat meitä kaikkia, ja jotka liittyvät Agenda 2030 teemoihin – erityisesti koskien tavoite 16:sta, joka keskittyy rauhaan sekä oikeudenmukaisiin ja vahvoihin instituutioihin.
”Minulla ei ollut aavistustakaan”, sanoi YK-kinon katsoja Marika Kivelä The Chocolate Case -elokuvan näytöksessä Helsingissä lapsityövoiman käytöstä kaakaon tuotantoketjussa. ”Olen vihainen, se tuntuu kamalalta – mutta nyt kun tiedän aiheesta, voin tehdä asialle jotain. Kiitos kun esititte tämän dokumentin tänään!”
Mitä ikinä aiheet ovatkaan, näytökset ovat olleet yksi UNRIC:n ja sen kumppaneiden tehokkaimmista tiedotusvälineistä.
Teksti: UNRIC
Suomessa YK-kinon järjestävät yhteistyössä UNRIC ja Suomen YK-liitto.