”Ekaks otetaan kahvit!” huudahtaa Ritva Semi haastattelun edellä.
OAJ:n erityisasiantuntijaa on mahdoton olla huomaamatta. Hänen korkonsa kopisevat määrätietoisesti ympäri ala-aulan kahviota, jossa kaikki vastaantulijat vaikuttavat tuntevan hänet. Kädet viuhtovat ilmaan, puhetta riittää. On selvää, miksi Semi on etevä lobbari.
Semi osallistui viime syksynä YK:n yleiskokoukseen YK-liiton valitsemana kansalaisjärjestöjen edustajana. Kestävän kehityksen tavoitteet saivat siis YK:n jäsenvaltioiden hyväksynnän Semin silmien alla.
Yleiskokouksessa Semin missio oli selkeä: toimia kansalaisjärjestöjen äänitorvena sekä ajaa laadukkaan koulutuksen ja opettajien asemaa YK:n asialistalla.
Ammattinsa puolesta Semi tuntee aihepiirin kuin omat taskunsa. Ammattijärjestö OAJ valvoo ja puolustaa opettajien etuja, kuten palkkausta ja työolosuhteita. OAJ pyrkii takaamaan lapsille joka puolella Suomea tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet. Järjestön toinen tehtävä on kansalliseen ja kansainväliseen koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen.
Semi katsoo, että Agenda2030 hioutui kokonaisuutena tarpeeksi kunnianhimoiseksi. Agendan selkeyttäminen tavoitteita karsimalla oli hänen kuulemansa mukaan osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi.
”Yksi valmistelija sanoi, että tavoitteita oli alun perin yli viisisataa. Se olisi ollut liikaa – tämä seitsemäntoistakin on melkein liikaa!”
Agenda2030:n sisällön sijaan Semi kritisoi Suomen valtion puutteellista ymmärrystä tavoitteiden universaalista luonteesta.
”Suomessa tavoitteita ei ole vielä luettu siitä näkökulmasta, että mitä ne tarkoittavat politiikassamme. Ajatellaan esimerkiksi, että köyhyyttä pitää vähentää puoleen vuoteen 2030. Suomessa ei ainakaan ole tehty mitään sen eteen, että miten meidän köyhyysrajan alapuolella elävät 13 prosenttia pudotetaan seitsemään.”
Jos valtio saa Semiltä huonon arvosanan Agendan universaaliuden sisäistämisestä, on keskivertokansalaisenkin tietotaso hänen mukaansa kriittisen heikko.
”Olen ihan varma, että jos menisin tuohon kadulle ihmisille kertomaan, että YK on nyt hyväksynyt tällaisen Agenda2030:n, niin suuri osa olisi että ’no ei koske meitä, koskee vaan kehitysmaita.’ Että vielä ei ole tajuttu, mitä se tarkoittaa meille jokaiselle maalle ja jokaiselle kansalaiselle.”
YK-liiton haasteet politiikan ristiaallokossa
Tässä Suomen YK-liitto astuu kuvaan.
”YK-liiton rooli on musta tärkeä juuri YK-tiedon ja -tietoisuuden lisäämisessä. Se edustaa suomalaista YK-politiikkaa ja tekee sen tunnetuksi kansalaisjärjestönä kouluille, vanhemmille ja yleisölle.”
Agenda2030:n kontekstissa Semi näkee, että YK-liiton tulisi toimia priimusmoottorina, joka herättelee päätöksentekijöitä varmistaakseen, etteivät tavoitteet jäisi erillisiksi päivän politiikasta. Tehtävän haastavuutta ajatellen Semi on haikeana seurannut YK-liiton resurssien leikkauksia. Esimerkiksi poliittisella kentällä työtä riittäisi enemmän kuin voimavarat antavat myöten.
”YK-liitolla on tietty mandaatti tehdä valtionkin taholta valistustyötä YK:n asioista, mutta resurssien leikkaukset, jotka tälläkin hetkellä näkyvät sen toiminnassa, vaikuttavat tietenkin siihen, mitä se voisi tehdä.”
YK-liiton toimintaa sisältäpäin tunteva Semi korostaa useaan otteeseen, että liitto saa resursseihinsa nähden paljon aikaan. Mutta mikäli asia olisi hänen käsissään, miten Semi kehittäisi YK-liiton toimintaa?
”YK-liitto tekee mun mielestä valtavan hyvää kouluyhteistyötä, ja siinähän me ollaan yritetty olla apuna meidän omien verkostojen kautta. YK-liitolla on mun mielestä mielettömän hyviä brändejä – kuten nämä YK-kokoussimulaatiot – ja niitä voisi viedä vielä laajemmalle kouluverkostolle. Koska konkreettisen toiminnan kautta nuoret ymmärtää mitä siellä YK:ssa tapahtuu, mihin se voi vaikuttaa ja mitä se tekee. Ja tietysti materiaalintuotanto, että tehdään valtavan hyvää materiaalia, mutta sen laajentaminen ja markkinointi eteenpäin.”
OAJ yhtyy mielellään YK-liiton tekemään kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen.
”Me ei olla vielä virallisesti tehty tätä yhteiskuntasitoumusta, mutta varmaan tehdään. Se on itse asiassa meillä työn alla, mutta on vain jäänyt kaikkien muiden edunvalvontakiireiden alle.”
Katso alta, mistä on lobbauksen konkari Ritva Semin mukaan hyvä käytäväkeskustelu tehty:
Teksti ja video: Suvi Rivinoja
Kirjoittaja on YK-liitossa korkeakouluharjoittelijana.