Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja Anja Malmilla on kasvoillaan levollinen perjantaihymy. Aiemmassa tiimipalaverissa on saavutettu yhteinen näkemys työmatkojen turvallisuuskysymyksistä. Konsensuksen saattelemana kelpaa lähteä viikonlopun viettoon.
Tavallaan haastattelumme aihe - YK:n kestävän kehityksen tavoitteet – liippaa lähelle samoja teemoja, mutta globaalissa mittakaavassa. Kaikkien yhteinen huolenaihe on vihdoin saanut maailman maiden ja toimijoiden jakamattoman huomion. Niin kutsuttu Agenda2030 ilmentää yhteisymmärryksestä syntynyttä tiimihenkeä.
Myös Malm on vakuuttunut ohjelman potentiaalista. Vammaisten oikeuksien sisällyttäminen uusiin tavoitteisiin oli järjestölle tärkeä edistysaskel vuosituhattavoitteisiin nähden, joissa vammaisia henkilöitä ei mainittu lainkaan. Vaikka Vammaiskumppanuus keskittyy toiminnassaan kehitysmaiden vammaisväestöön, Malm korostaa vammaisuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä kaikkia yhteiskuntia koskettavana teemana.
- Joka seitsemäs maailman ihminen on vammainen. Vammaisia on sekä rikkaissa että köyhissä maissa, mutta monet haasteet ovat samanlaisia. Kaikissa yhteiskunnissa vammaiset on köyhempiä, huonommin työllistyneitä ja vähemmän koulutettuja kuin muu väestö, ja me tietenkin haluamme, että vammaisilla olisi sama tilanne kuin muillakin. Olemmekin erityisen iloisia siitä, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat universaaleja eli koskevat kaikkia maita.
Malm näkee YK:n kaltaisen yhteistyöelimen roolin korvaamattomana globaalin tasa-arvoisen osallisuuden edistäjänä. Kansainvälisten sopimusten teho jää kuitenkin vähäiseksi ilman jäsenmaiden tasolla tehtävää tiedotusta ja yhteistyötä. Vammaisuuden kaltaisten teemojen näkyväksi tekemisessä piileekin Malmin mukaan Suomen YK-liiton tärkein funktio.
- Meillehän kaikkein tärkein on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, joka on ensimmäinen sitova vammaisten oikeuksia koskeva juridinen asiakirja. Kestävän kehityksen tavoitteet pitäisi toteuttaa niin, että ne aidosti perustuvat tähän sopimukseen vammaisten oikeuksista. YK-liitolla on tärkeä tehtävä tuoda ihmisille tietoa, että tällaiset sopimukset ovat olemassa.
Järjestöjenvälisen yhteistyön tiivistäminen on avainroolissa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Suomen YK-liitto lupasikin syksyn 2015 yhteiskuntasitoumuksessaan edistää agendaa paitsi omassa toiminnassaan, myös yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Malm suhtautuu avoimesti Vammaiskumppanuuden mahdollisuuteen seurata YK-liiton jalanjäljissä tekemällä oman kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksensa.
Myös tiedotuksellinen yhteistyö on tervetullutta. Järjestöt voisivat hänen mukaansa yhdistää voimansa esimerkiksi Suomessa ratifioinnin kynnyksellä olevan YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien yleissopimuksen tiimoilta.
- Tässä näen hyvän yhteistyön paikan YK-liiton ja meidän kesken. Toisimme tietoa siitä, että Suomikin voi vihdoin olla ylpeänä sopimusosapuolten joukossa, ja pitäisimme huolta siitä, että kansainvälisen toiminnan ulottuvuus ei unohdu Suomessa.
Katso videolta Anja Malmin ajatuksia kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön tärkeydestä:
Teksti ja video: Suvi Rivinoja
Kirjoittaja on YK-liitossa korkeakouluharjoittelijana
Lisätietoja: YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (tilattavissa myös painettuna kirjasena YK-liiton verkkosivuilta)